Maailma on houkutuksia täynnä, Lotta pien

Houkuttelevaa!



Ei ihan niin houkuttelevaa.

Keskenerästen töiden määrä: 6 kpl. Luettujen direktiivien, kommunikeoiden ja vihreiden paperien määrä: 6 kpl. Huomaatko yhteyden?

Täten levitän villiä vastuuttomuutta ja haastan halukkaat esittelemään lanka- ja käsityöpiilonsa sen sijaan, että tekisivät jotain hyödyllistä!

Niin ei täällä siis mitään nähtävää ollu. Sorry. Palaan EU-lainsäädännön kiehtovaan maailmaan miettimään esimerkiksi sitä, miksi pitää olla kaksi artiklaa, jos niiden ainoa ero on sanamuoto may refrain/shall refrain.

Saisko nyt jo alottaa jotain uutta?

Tai siis muotoillaanpa otsikko uusiks: nyt kyllä saan jo alottaa jotain uutta! Jännä miten mulla kestää aina sikakauan neuleiden valmistumisessa, tuntuu kuitenki että niitä putkahtelee tuutista aika usein. Tääki oli alotettu kesäkuun alussa:



Pikku Myy! Ihana :). Tämä on täysin mua tää neule, vaikkei ookaan samalla lailla hieno saavutus ku Starsky (jonka voi bongata taustalta, täysin sensuroimaton kuva taas :)). Oon mä ilmeisesti jotain oppinu, koska nykyään säännönmukasesti tykkään tekeleistäni.



Malli on Modasta 2/2006, vaikkakin melkeen ainoo muokkaamaton kohta on tuossa ylläolevassa kuvassa.
1) Tein virkatun osan ensin, jotta saatoin poimia helmaan silmukat suoraan virkkauksen alareunasta - en nähny mitään pointtia noiden osien saumaamisessa.
2) Mun virkkauskäsiala oli niin löysää, että loppujen lopuks otin ainoastaan mitat mallista, niiden mukaan sitte koukuttelin. Ja täähän on yks mun elämän suurista mysteereistä (hah), että miten mulla voi olla äärettömän löysä virkkaus- ja todella tiukka kutomiskäsiala.
3) Johtuen ehkä edellisestä helman silmukkamäärä on täysin omasta päästä ylhäältä alas. Mittasin vaan lantionympäryksen ja lisäilin sitte silmukoita tarpeen mukaan. Ja nythän se istuu kuin hansikas, aika jees :).
4) Kun helma muutenki tuli aivan hatusta heittämällä, lisäsin vielä kolme kerrosta virkkausta (en tiiä onko noi kiinteitä vai puolipylväitä, niiden välinen ero on mun mielessä aina ollu kovin hatara), jotta saisin levennettyä helmaa ja vältettyä sileän oikean neuleen rullaamisen.



Ja saanen sanoa, että tuon helman jälkeen en enää ikinä neulo mitään noin isoa pyörönä. Kun yhellä kerroksella alko olla reippaasti yli sata silmukkaa, pelkkä oikea alko olla niin puuduttavaa, että ei ees leffat riittäny pitämään mielenkiintoa yllä.

3mm koukku ja 3,5mm puikot, 410g Novita Nallea, fiilis erittäin jees. Tämä on Mukavuusneule isolla m:llä. Ja vielä bonus: kaikki mun hienot kirppis-dingelisdangelis-rintaneulat sopii tähän erinomasesti! o/

Jotain mulle, jotain sulle

Tää on itse asiassa teille lukijoille nyt vähän huono diili, nimittäin jako menee hyvin pitkälti paljon mulle, vähän teille :). Nimittäin näin blogin vuosipäiväks mulla oli suunniteltuna hirmusesti kaikkea eikä vähäsimpänä seittemän avainpussukka-heijastinsetin jakoa, mutta tää vuodenaika tai tarkemmin sanottuna pimeys tuppaa vähän käymään mun voimille.

Siispä saatte vaan silmukkamerkkejä. Tein vielä läjän niitä ja kaikkiaan kolmista ajattelin nyt luopua. Kolme ekaks kommentoinutta saa setin omakseen ja jotta kaikki ois mahdollisimman sekavaa, voisko nämä kolme vielä ilmottaa, mistä tykkää eniten, mistä toisiks eniten ja mistä kolmanneks eniten? Siis siltä varalta, että kaikki kolme vaikka kommentoi samaan aikaan.

Eli here goes:


punertavat pisarat (noissa on vähän sellasta, mitä Tarja ehkä sanois erektio-ongelmaks, eivät asetu täysin nätisti lepäämään puikolle, tosin tuo puikko on 6 mm:n)


rusehtavat pallukat (oonko vaan väsyny vai kuulostaako toi muistaki hieman hihityttävältä?)


vihreät ovaalit

Jaan sitte ekaks ilmottautuneelle lempparinsa, tokalle lempparinsa tai toisiks lempparinsa ja kolmannelle sen minkä jää. Ilmoittakaa siis myös joku yhteystieto, että saadaan merkit matkaan. Pidetään niistä heijastimista ja pussukoista sitte jossain vaiheessa toinen arvonta, on ne tuolla leikattuna, mutta en oo vaan saanu itestäni irti.

Mutta siis sydämellinen kiitos kaikille teille lukijoille ja ehkä varsinki kommentoijille! Mä oon niin perso kehuille ja täältä niitä saa yllin kyllin :). Oon tän viimesen vuoden aikana tehny enemmän käsitöitä ku koko edeltäneen elämäni aikana, mikä lienee paras todistus siitä, että käsityöbloggaus on aika jees. 18:t sukat, 4 vauvanvaatetta, 7 pipoa, 9 huivia, 2 hanskat, 2 villapaitaa ja 8 villatakkia on näemmä syntyny [ja tähän voitte kuvitella sellasen hienon Flickr-kollaasin, en sitäkään osannu tehdä]. Oon saanu tästä puuhasta niin hirveesti, etten kehtaa sentimentaalisuuden pelosta ees kuvailla kaikkea.

Että eipä mulla muuta. Tämmönen väliaika-*PUS* ja -*halihalihali*, pysytään linjoilla :).

Uusi aluevaltaus

Mä oon täällä nauttinu oikeen harvinaisen ihanasta ja rentouttavasta viikonlopusta. Mun lukiokaverit tuli miehineen kylään ja käytiin a) La Famillessa syömässä aivan käsittämättömän hyvää suklaakakkua (paahtopaistipatonki, chilikahvi ja kaakao oli kuulemma kans hyviä, mutta aidon lottamaiseen tapaan söin ite pelkkää suklaakakkua) b) Radiokirppiksellä ja c) Ideaparkissa. Pelattiin tennistä Wiillä, tehtiin pitsaa ja puhuttiin ja puhuttiin ja puhuttiin. Se on niin mukavata ku on ystäviä.

Ja suurin (ainoa?) syy Ideaparkissa käyntiin oli tietenkin se, että eräs pöljä innostu niin paljon silmukkamerkeistä Maartsin kanssa tehdyn vaihdon jälkeen, että oli pakko päästä Sinelliin hakemaan askartelutarvikkeita. Mallin vohkin härskisti Maartsin silmukkamerkeistä ja täytyy sanoa, että aivan kelpoja niistä tuli.















Nyt on siis valtava kasa silmukkamerkkejä ja lisää vaan tekis mieli tehdä :). En ois nytkään lopettanu, ellei koruvaijeri ois loppunu kesken. Mulla ei oo hajuakaan, että mitä noilla kaikilla teen, mutta silti aattelin hakea vielä pari pussia helmisiä ja koruvaijeria ja tehä lisää - tiedä, vaikka joskus osallistuis johonki vaihtoon ja kyllähän mun tutuista neuloo useampi. Ja hyvän kierrättäjät, beware, postiluukkunne kolahtanee lähipäivinä. Myydä en tietenkään viitti, ku malli on niin suoraan toiselta viety (vaikka toteutus onki ehkä hivenen harrastelijamaisempi :D).

Ja mikä tämän polveilevan, väsähtäneen tekstin pointti oli? Oli hirmu kiva kokeilla jotain uutta ja onnistua, kokeilkaahan, tulee hyvä mieli!

Uus lempivillatakki

Mulla on taas uus lempparivillatakki. Ilmeisesti saan jotain hyvitystä siitä, ettei pipot onnistu, toinen ihana takki peräperään. En nyt tiiä kumpi näistä kuvista on parempi, laitetaan molemmat:





Ihanaihanaihana! Mä niin tykkään.



Siinä on tommoset pienet napit, jotka silleen fancysti kimaltelee vähän ku vaikkapa heiluu peilin eessä :).



Ja sitten siinä on tuommosta pitsiä miehustassa. Värit on oikein edellisessä kuvassa, mutta tässä näkyy paremmin kuvio. Tykkään! Se (pitsi siis) istuu jotenki tosi kivasti tohon malliin ja oli mukava neulooki, kunhan sai korjattua kaavion. Sensual Knitsissähän (pdf) on aika lailla virheitä, erratakaan ei näköjään kaikkia sisällä.

Ja kattokaa vielä kuinka on tasasta! En kyllä tiiä mikä tähän työhön iski, nyt puikoilla oleva neulemekko on sitä tuttua röpyliäistä taas :).



Novitan Nallea 322 g (eli neljästä kerästä on 100 g jäljellä - voiko ne oikeesti väittää myyvänsä 150 gramman keriä, jos niissä on järjestään 141 g?) ja puikot kolmoset. Eli pienemmät ku ohjeessa, kantsii ehkä harkita mallitilkkua, jos on löysä käsiala ja suunnittelee ton tekoa. Ite nimittäin tikistän _aina_ tiiviimpää ku ohjetiheys ja silti jouduin vaihtamaan pienempiin puikkoihin.

No niin, menen takasin huokailemaan ja ihastelemaan :).

Se on setti

Alotetaan positiivisista puolista: huivi on upeen värinen, myssy on ihanan pehmee.



Ainoo on, että myssyn pingotus meni vähän pieleen. Näyttääkö tutulta?



Enkä kyllä jaksa lähtee uudelleen kasteleen tuota, kuivumisessa meni viime kerrallaki kaks päivää. Ja kun neulomiseen meni yks ilta niin se tuntuu vähän liialliselta. Tyydyttävä siihen siis on, ei se nyt hullumpi oo.
Pieni (hah! pieni muka) perfektionisti minussa vaan nurisee, että miksei kerta kaikkiaan voi saada aikaan pipo-huivi-lapaset-settiä, joka ois parempi ku ei-nyt-hullumpi.

No mutta tämmösillä mennään ja ei kyllä varmaan palella tarvi.



Huivissa Novita 7 veljestä superjättimoniraita vai mikä nyt olikaan, 285 g, puikot 5,5 mm. Kokoa huivilla on 34 cm x 2m eli juuri passelisti. Mun huivit saa mielellään olla melko kookkaita, käyttäisin varmaan torkkupeittoja kaulan ympärillä jos vaan ne sais mahtumaan takin sisään.



Ranneputkiloissa kirpparilanka 59g ja 4,5mm puikot, 34 silmukkaa ja 19 cm ainaoikeeta.



Myssysessä (aikanaan julkasu MagKnitsissä, nyt saatavissa Ravelrystä) 83 grammaa Lanettia, jolle menetin sydämeni. Jos sitä ois oikeen superkiltti niin saiskohan sitä ostaa itelleen vielä vähän joululahjaks (eli tällä itsehillinnällä oiskohan syyskuun palkka niin iso että siitä ilkeis vähän shopata ;)). Ja puikot oli 4mm resorissa ja 4,5mm, oikeen sopiva tuli tälle jättipäälle, kun teki isommilla silmukkamäärillä.

Pienten tyttöjen pukimia

Moon yks tavallinen neuletehdas. Eli oikeesti päättelin tänään viimeset langanpäät noista sukista, jotka on lojunu valmiina ties kuinka kauan. Starsky vei vähän mehut, viime päivinä oon just ja just jaksanu oikeita silmukoita neuloa :).



Sisu Glitter 53 grammaa, puikot 2,75mm, koko toivottavasti 5-vuotiaalle tytölle sopiva. Tietääkö kukaan, mistä sais sellasen taulukon, mistä vois tarkistaa noin suurinpiirtein eri-ikästen lapsien kengänkoot? Ja muut vaatekoot? Noi on nyt yhen keskustelupalstan perusteella tehty jalkaterästä 19 cm pitkiks, toivottavasti ei oo ainakaan liian pienet. Ois niin kiva välillä tehä yllätyslahjoiks neuleita lapsille eikä aina olla tarkistelemassa äideiltä, että "niin ihan muuten vaan mua kiinnostais tietää, mikä teiän muksun päänympärys on, ei siis mitään taka-ajatuksia taaskaan". Ja toinen juttu: tietääkö joku, millä ilveellä Sisu Glitteriä sais kuvattua niin, että ne glitterit oikeesti näkyis?



Ja lisää vaaleenpunasta :). Kummityttömme, pian kunnioitettavat 3 vuotta, ylpeä kissan omistaja ja vaaleanpunasen vankkumaton kannattaja. Oon aatellu, että en mä lähe puuttumaan mihkään noiden naperoiden lempiväreihin vaan teen lahjat lahjan saajan maun mukaan. Lanettia 37g, 2,5mm puikot. Ja huopaa ja organzanauhaa ja kirjontalankaa ja sen sellasta.

Ja sitte tää lähtis pingottamaan neuleita ja kattomaan Nemoa etsimässä. Pidän sellasta aivotonta päivää, tällä viikolla on neljä päivää töitä eikä graduun just nyt riitä puhtia. Neuleita, leffoja ja herkkuja siis ohjelmassa.

Niinku ois maratonin juossu

En oo ihan varma itekkään uskonko tätä todeks. Mutta ikuisuusprojektini Starsky valmistu vihdoin tänä tiistaina. Oh, behold:





Selän palmikot on lempparit. Kaikki kattoo nyt vaan niitä eikä mun ihme kuulantyöntäjä/emäntä/look-at-this-ass-poseerausta, unohtu kuvata selkäpuoli aiemmin ja piti peitellä käsivarsilla roskia ja sotkuja pöydältä :).

Takin alkutaival näkyy tässä postauksessa, joten oon melko varma, että tää oli pitkäaikasin työ ikinä. Ne saamarin banaaninlehtikuviot, anteeks nyt vaan! Palmikonkierrot nurjalla puolella oli vaan liikaa. En koko projektin aikana oppinu kattomaan nurjalta puolelta, missä mennään, joten joka armaalla nurjalla kerroksella piti kääntää työ vähintään kerran oikeinpäin syliin ja koittaa miettiä, mitä ihmettä nyt pitikään tehdä ja missä kohtaa. Pyh ja pah, en tykänny.



Mutta kuitenki - ite takki on oikeen ihana. Miten siinä voikaan niin käydä, sellanen tuska ja inhotus tekiessä ja sitte valmista takkia pitää pitää vähintään joka toinen päivä. Ja Isoveli käyttäytyy ilokseni aivan mallikkaasti, pingotus teki siitä ihan rehellisesti pehmeetä eikä hihat oo nukkaantunu yhtään kolmena käyttöpäivänä (mikä ei sekään Novitan langoilla aina oo taattua).



Yksi egoistinen karva sojottaa, mutta yhtäkään nyppyä ei löydy o/

Että varsin tyytyväisenä pidän takkiani tälläki hetkellä. Mikähän nyt on, jo ties kuinka mones neule putkeen, johon oon tyytyväinen :). Lankana siis Novitan Isoveli 612g (eli 6 ja puoli kerää, purnaus purnaus), puikkoina kuutoset muualla paitsi vyössä ja vyölenkeissä vitoset. Koko on se pienin - kerranki, hahaa, seki tuntuu mukavalle.