Murheenkryynisukat (PS oranssi)

No ei nää nyt niin murheenkryynit loppujen lopuks ollu, pari juttua vaan, joiden takia neulonnan aikana nimesin sukat mielessäni murheenkryyneiks. Onko kellään muulla ollu vaikeuksia käsittää, miten Favorite Socksin Go With the Flow -sukkiin saa jalkapöydän pitsikuvioiden reunoille molemmille puolille kaks nurjaa silmukkaa? En saanu päätäni käärittyä ohjeiden ympärille sen vertaa että oisin tajunnu (ajoissa). Ois kai pitäny alottaa varren kuvio siitä nurjien silmukoiden jälkeen eikä niistä nurjista silmukoista... tai sitten neuloa kantalappua varten ekalta puikolta 12s ja viimeseltä puikolta 16s.


Käsialaani en myöskään ollu hirveen tyytyväinen, varsinkin eka oikea silmukka niiden kahden nurjan jälkeen venyy rumasti. Mites se korjattiinkaan, neulomalla kiertäen oikein? Huomasin tän(kin) seikan vasta kun olin ekassa sukassa aika pitkällä enkä jaksanu lähtee purkamaan enkä varsinkaan viittiny muuttaa tyyliä kesken kaiken. Tai sitten saattaa olla kyseessä Flotte Socken epätasasuus, olin erottavinani ihan noin silmämääräsesti, että sen paksuus vaihtelis. Kakkosen puikot ois varmaan auttanu asiaa, siispä neulon tulevat Flotte-sukkaseni kaksmillisillä.


Mutta kyllä ne kuvissa näyttää ihan hyviltä :). Ja saanen sanoa: ihanaihanaihana kun on illalla jo tosi pitkään valosaa! Rellanan Flotte Socke, 55g, puikot 2,5 mm ja ohje Favorite Socksista, varressa 10 mallikerran toistoa. En tekis uudelleen, ellen löydä tapaa välttää ekojen oikeiden silmukoiden venyminen, mutta oppia ikä kaikki :).

Aina pitää juhlia kun on aihetta!

Sain tänään kesätyöpaikan. Juhlin asiaankuuluvalla hartaudella! :) Tottumaton vatsaparkani vaan tuli jo kipeeks kolmesta pikkuruisesta viipaleesta (yhdestä pähkinäistä suklaatorttua ja kahdesta mausteista banaanikakkua), vaikka kakut on aivan täydellisen syötäviä. Lupaan! :D Siispä nyt on kaikilla tutuilla erinomainen sauma tulla kyläilemään, kämppäki on jopa poikkeuksellisen siisti. No tulkaa tulkaa! :)

Maailman ja ihmisen väliin tarvitaan jotakin pehmeää

Asiahan on niin, että mä en vielä pari vuotta sitte voinu sietää itelläni vaaleenpunasia vaatteita. Tuli jotenki niin täydellisen idioottimainen olo, sellanen että yrittäisin esittää jotakin söpöä ja übernaisellista. Tai ainaki söpömpää ja übernaisellisempaa ku mitä olin, ja sitähän en ollu lähes ollenkaan :). Vähitellen kuitenki oon siitäki inhostani päässy irti - loppujen lopuks sehän on vaan yks väri muiden joukossa.


Sen sijaan en ihan oo vielä onnistunu selittämään itelleni, minkä takia mulle tuli viime viikolla suorastaan pakkomielle tehä itelleni jotain vaaleanpunasta ja pehmeetä. Freud varmaan sanois, että haluan takas kohtuun tjsp, kaikkiin sen teorioihin tuntuu liittyvän hyvin läheisesti joko a) seksi, b) peniskateus tai c) äiti. Näin mistään mitään oikeesti tietämättä :). Mutta liikoja pohtimatta vaaleanpunasta ja pehmeetä siis myös tein. Ja tuli kiva. 95g Rondon muinaista Divaa, enimmäkseen muovia, koukkuna 4,5mm. Ja ohjehan on Stitch 'n Bitch Koukussa -kirjasta se semmonen Simpukkashaali, jota tekstissä myös Silkkikukkashaaliksi kutsutaan.


Jaaa sitten mulla kai vaan jotenkin naksahti, koska oon samantien pykänny myös vaaleanpunasen pipon ja lapaset ja toisten lapasten alun, koska edelliset oli vääränsävyiset vaaleanpunaset. Go figure.

Otan kuitenki rauhallisesti ja jätän kuvaamatta näitä tekeleitä enempää, koska... no oikeesti en vaan nyt jaksa lavastaa :). Ja on kuitenki kohtalainen todennäkösyys sille, että parin viikon päästä tää pinkeys öklöttää ja lähetän kaikki SPR:lle tms. Paitsi tota huivia, se on ihana ja hattarainen.

Sukista asiaa

Vastaanpa mäki .kirsin esittämään haasteeseen kertoa sukanneulonnasta. Oon nimittäin täydellinen takinkääntäjä sen suhteen :).

Silloin joskus vuonna kivi ja kypärä kun olin juuri löytänyt neuleblogit, ihmettelin, miks ihmiset on niin innoissaan sukista. Eihän ne ees näy minnekään. Ei ne näytä miltään. Ei ne oo mitenkään erityisen kauniita. Ja ne on niin pieniäki jotenki. Olin neulonu eläessäni yhden sukan kun päätin ex tempore kokeilla, osaisinko. Osasin. Yksi havunvihreä perussukka Nallesta vyötteen ohjeella valmistu, muistaakseni kohtalaisen nopeesti. On muuten vieläki ilman paria.


Vähitellen se mieli kuitenki muuttu :). Kaikenmaailman Clessidrat ja Baijerilaiset, joita blogeissa esiteltiin, oli kauniita. Ja siitäkö se taivas (tai se sen vastakohta...) sitte aukeni ku ymmärsin, että sukkiahan voi tehdä kaikista tosi kauniistaki langoista! Ihan tosissaan, aika hitaita ihmisiä ne yliopistoihinki ottaa, reippaasti yli kymmenen vuotta meni tänki tajuamiseen :D.


Mun sukanneulonta lähtee siis mitä suurimmassa määrin langasta. Materialisti mikä materialisti, ei sille oikeen mitään voi :). Mulla on kolme sukkakirjaa, joihin oon pienillä post it -lapuilla (mut tuntevat nauraa tässä kohtaa...) merkannu kaikki ihanat ohjeet ja aina kun löydän lankakaupasta jonku kuolettavan ihanan pakkosaadalangan, valitten sopivan ohjeen just sille langalle. Tosin oon kyllä tilannu Rellanalta sopivia lankoja Knitting Vintage Socksin polvisukkia varten... mutta sitäki edelsi vuorokausien mallaus ja pohdinta siitä, mikä lanka sopii mihin malliin. Neulon ihanien ohjeiden ja lankojen pyörittelyn ilosta ja tungen valmiit sukat sitte jolleki :). Tähän asti kyllä aina edeltä käsin sovitulle henkilölle. Itelleni oon neulonu kahdet sukat; lahjaks saatuja pareja vaan rakastan (kyllä, rakastan) paljon suuremmalla intensiteetillä.


Neulon siis ohjeista, ei vielä riitä taidot muuhun. Eikä jaksaminen, sukkien on hyvä olla melko aivotonta tehtävää, vaikken niitä teekään varsinaisesti välitöiks. Kaikki mun työt on välitöitä, vaihdan aina fiiliksen mukaan :). Kantapään suhteen mulla ei oo mitään intohimoja, itelleni tuntuu sopivan se sellanen Jaywalker-tyylinen kantapää parhaiten, veljentytölle taas täytynee jatkossa tehdä leveähkö perinteinen suomalainen kantapää.


Tykkään ohuista, herkullisen värisistä sukkalangoista. Malleista miellyttää eniten palmikot ja pitsit, mutta vaan kohtalaisen vaikeina. Baudelairejen tekeminen kaatu jo silmukoiden luomiseen, en vaan osannu. Täytyy siis parilla parilla vielä harjotella... Mutta tällä kokemuksella tykkään siis äärettömän paljon enemmän tehdä sukat varresta alaspäin kun varpaista ylöspäin.

Tällä hetkellä puikoilla on ruskeet ikuisuussukat, eli Child's Sock in Miranda Pattern Knitting Vintage Socksista. Kahden millin puikot tuhoaa mun hermot, vaikka Nancy Bush onki kaikkien hänestä lausuttuen ylisanojen arvonen. Toinen tekele on Go With the Flow Socks, joista ensimmäiseen juuri loin silmukat. Lankana oranssi Flotte Socke, josta onnellisempien tähtien alla olis tullu ne Baudelairet. Noh, aina ei voi onnistua, ja sukista en onneks minäkään pysty kauheesti stressaamaan. Ne kun kuitenki on jotenki niin pieniä :).

Salamarakkautta

Tän kirjotuksen otsikoks piti tulla, että "Voiko villapaitaa rakastaa?"


Kyllä voi! Tai ainakin villapaitaan voi olla syvästi kiintynyt :). Itse asiassa jos pitäis mennä jonkun neuleen kanssa naimisiin (ai miten niin kaukaa haettua =)) niin valitsisin tän puolisokseni myötä- ja vastamäkeen. Alku oli lupaava: ulkoiselta olemukseltaan ja koostumukseltaan täydellistä lankaa. Kohtaamispaikkana Radiokirppis, paikka johon olennaisesti liittyy taipumukseni viherpiiperrykseen ja maailmanparannukseen. Ohjeeksi nousi Salina, tuo neule, joka Outin blogissa esiteltynä kirvoitti hyvin tuoreessa neuleblogien lukijassa ajatuksen: "Ai voiko NOINKI hienoja neuleita olla olemassa!". Lähemmän tuttavuuden tekeminen sujui kuin tanssi: ohjeessa ei virheen virhettä, lanka tuntu täydelliseltä neuloessa, väri miellytti silmää koko ajan vaan enemmän. Jopa tiheys täsmäsi täysin, mitä ei oo sattunu ikinä ennen. Viimeset vaiheet ennen ikuisen käyttäjyyssopimuksen solmimista eteni vakaasti: valittiin maailman parhaan tuoksunen huuhteluaine, pingotettiin hartaudella, saumattiin ei-ihan-niin-taitavasti, tehtiin viimeistelyt omalle kropalle passaavaksi ja löydettiin aarrelaatikosta aivan täydelliset napit. Kyllä tää kuulkaa on rakkautta.


Kamera tuli vissiin kuitenki mustasukkaseks, koskapa alko vilkuttaa akkua heti kun kuvaussessio alotettiin :). Tarkotus oli kuvata tää kuningattarien tekele (anteeks nyt omakehuni, mutta mun tekemien neuleiden sarjassa tää on kirkas ykkönen) kaikista mahdollisista kuvakulmista, läheltä ja kaukaa, mutta näihin on nyt tyytyminen. Hovikuvaaja alkaa nimittäin osottaa kyllästymisen merkkejä, voitteko kuvitella :o. Ei kuitenkaan enää pyydellä enempää anteeks, jos ei tällaset salamana otetut kuvat kerro täyttä totuutta, niin tulkaa kynnellekykenevät huomenna Tampereen neuletapaamiseen :). Paita on varmana päällä, niinku varmaan koko tän viikon.


Salina, Vintage Knits
Suupohjan Kehruutehtaan Harmonella, 316g, 100g=320m
3,5 ja 4mm suorat puikot
neljä (muovi)helmiäisnappia

Levottomat jalat (PS punainen)

Veljentytön sukat on valmiit. Tuli oikeen kivat, mansikkaisen väriset ja söpöt ja ihanat, mutta joudutte ehkä nyt luottamaan mun sanaani. Tällasena amatöörinä oli nimittäin kohtalaisen hakuammuntaa kuvata kohtalaisen eloisan pienen tytön jalkoja :).


Tässä paras metodilla salama päälle, tähdätään ja toivotaan parasta -metodilla saaduista otoksista. Oli hyvän kokoset - kiitos, Elli kun valoit luottamusta - ja Nancy Bushin ohje oli kyllä ihan yliveto. En oo aiemmin päässy siitä niin nauttimaan, kun mun ruskeissa ikuisuussukissa on puikkoina kaksmilliset, jotka on vaan kerta kaikkiaan liian pienet mun makuuni... Fortissima Socka oli ehkä parasta sukkalankaa, mitä oon neulonu ja väri oli herkullinen. Toisin sanoen valtava määrä iloa ja tyydytystä pienestä projektista.


Puikkoina 2,5mm Inoxit (lempparini), lankana Fortissima Socka 33g. Ohje Knitting Vintage Socksista.

Itekki kärsin tällä hetkellä vähän levottomista jaloista, huomenna nimittäin alkaa sivuaineluennot Helsingissä oikiksessa... Oppiaine on tosi mielenkiintonen ja oon pärjänny siinä ihan hyvin aiemmissa opinnoissa, mutta jotenki jännitän vaan aika paljon sitä, että miten se nyt menee ja oonko ihan tyhmä outsider joka ei tajua mistään mitään ja tekee ihan epärelevantteja kysymyksiä. Pakkasin vaatteetki varmaan niin huolella, etten ikinä, valittin valmiiks jopa muovihelmetki joka paitaa varten =). Lohtuneuleena mukana on Starsky, paksua, pehmeetä lankaa ja isot puikot ja lopputuloski (toivottavasti) lämmin ja mukava kääriytymisneule. Salina on saumojen höyrytystä, kaulusta ja kalvosimia vaille valmis, mutta se saa nyt odottaa viikon (kunnes tuun tältä pätkältä takasin), ei siitä tuu mitään että nyt täpinöissäni sitä rupeen sähläämään valmiiks. Baudelairejenki tarvikkeet pakkasin mukaan, mutta saa nähdä että riittääkö keskittyminen enää luentojen jälkeen niin monimutkaseen pintaneuleeseen :).

Mutta blogi siis hiljenee mitä todennäkösimmin viikoks. Palailen sitte viikon päästä kertomaan kuinka kaikki meni vallan aivan mainiosti :). Salinaa myös mitä todennäkösimmin luvassa sillon.

Pientä ja sievää

Teinpä minäki Jatan Mariomyssyn. Kiva malli, meni just sopivasti (91g) lankaa, on kiva kun on tommonen iso. Mutta lanka sen sijaan... en tykkää. En yhtään. Siinä on ihan kivoja värejä, mutta sitä oli todella tahmeeta neuloa ja käsiala on sen mukasta. Virkkaus suju erinomasesti ku tein aiemmin toffelit Miähelle, mutta en usko koskaan hankkivani tota lisää. Vyötteen suosituksen mukaset puikot vois tietysti auttaa - Novita suosittelee kasia, jotka mun käsialalla pitäis varmaan vaihtaa yseiks, eikä viitosiks... =)


Ja oh, behold: onnistunu kuva musta! Ehkä ensimmäinen laatuaan :D. Täytynee siis jatkossa vääntää ittensä aina puoliprofiiliin ku näkyvissä on kamera =).


Ja tässä syy sille, miks aion ehdottomasti jatkaa ajastimella ja jalustalla kuvaamista :). Jos yks kuva jaksaa hymyilyttää vielä kolmannellaki katsomiskerralla, niin jotain meni oikein. Miten se voiki olla niin vaikeeta arvioida sitä kymmentä sekuntia ja pitää sama asento? Muttasiisasiaan, lankana Novitan Mambo, menekki 91g, puikot 5. Huivi on vanha, valmistunu viime heinäkuussa, mutta lojunu käyttämättömänä kun pipo ja lapaset puuttuu setistä. Lankana kuitenki Nalle Colori, menekki 169g, koko n. 23x160cm. Mallineuleessa on aina pari kerrosta ainaoikeaa, pari kerrosta sileetä, reikärivi (langankierto, 2 o yht), pari kerrosta sileetä, pari kerrosta ainaoikeaa jne. Toimii musta hyvin tollasen kohtalaisen lätäköityvänki pätkävärjätyn langan kanssa, tarvii pistää muistiin.

Ja vielä poikkeuksellisesti keskeneräsen työn esittely, kun nää vaan oli ehkä sulosinta, mitä ikinä oon tehny:


Infant's Fancy Silk Sock Knitting Vintage Socks -kirjasta. Ihana malli, ihana lanka ja ihana väri. Ainoot jännitysmomentit on, että a) mahtuuko nämä nyt jo 8-kuukautiselle Elsille ja b) pysyykö taaperorukka pystyssä näillä kun harjottelee kävelyä. Oh well, ei se tyttö varmaan oo ainoa lapsi maailmassa, jos nää ei passaa. Ehkä ihanin kylläki :).

Ja niin, haamupäivitykset jatkuu, vaikka mulla on vahtauksessa rss-syötteet. Pahoittelen, mutta tämä on nyt mun taitojeni yläpuolella.

PS vaaleanpunainen

Tänään tuli valmiiks Elegant Ribbed Stockings Favorite Socks -kirjasta, jolla avaan mun Project Spectrumin sukkasaldon. Tarkotushan on matkia härskisti Marin ideaa ja tehdä sukat jokasessa PS-värissä, mutta saa nyt nähdä kuinka naisen käy :). Ekat sukat otti kuukauden, joten saattaa jäädä pari väriä väliin.


Lankana hyväks marinoitunut 7 veljestä, menekki toisessa sukassa 72g ja toisessa 91g =). Ilmeisesti kuukaudenki aikana käsiala voi vaihdella suhteellisen paljon... en kyllä oo ihan varma että vaihdoinko puikkoja samoissa kohdissa, saattaa johtua siitäki. Alotin nelosilla (4mm), ylimmän osan tein neljäpuolosilla, ainaki jälkimmäisessä sukassa suurimman osan vartta taas nelosilla ja nilkan ja teräosan kolmepuolosilla. Ihan hyvin toimi, mukautuu ees jotenkuten munki jalkaani. Vaikka itellehän nää ei jää, vaan lähtee eräälle huomattavan paljon pienijalkasemmalle ystävälle (siitä peep toe -poseerauski).


Voisin tehdä toisetki, mutta en ehkä itelleni. Jäis nimittäin sisäsukiks, mun pohje on sen verran muhkea että ei kyllä mahtuis mitkään saappaat jalkaan noiden kanssa :). Niitä toisia varten (ja muutenki :)) oon kovasti haaveillu siitä samasesta, blogistaniassa paljon hehkutetusta Knit Picksin puikkosetistä, teräosa on nimittäin melko peltiä kolmepuolosilla neulottuna. Sais sitten ne 3,75:t... Tiedän, tiedän, en ihan vakuuta ees itteäni :D. Mutta ois ne vaan silti ihanat.

Seuraavaks lähtis sitten punaset ja oranssit puikoille - tai siis kunhan saan Salinan valmiiks :p. Ihana malli, ihana lanka (vadelmanpunanen Harmonella), mutta se on vaan niin hidasta...


Punasista Nalleista on suunnitteilla sama Modan tunika, jonka Nastikin on tehny, oransseista 7veikoista Dropsin lyhyt villatakki, punasesta Fortissima Sockasta Infant's Fancy Silk Sock, oranssista Flotte Sockesta Baudelairet ja raidallisista 7veikoista itelle peruspolvisukat, jos ehdin. Hirveesti suunnitelmia, niin vähän aikaa... Tai no, pian alkaa opiskelujen puolesta Helsingissä ramppaaminen, ehkä ilahdutan junassa vieruskavereita sohimalla niitä puikoilla =).

--------------
edit: Ja ARGH, mitä mä teen noille jatkuville haamupäivityksille? En oo vielä koittanu sitä että laittaisin blogilistan vahtaamaan RSS-syötettä kun en muista mikä se on, onko se ainoo keino?