Lisää tiskirättejä. Miksi tiskirättejä? Miksi kukaan kutoo tiskirättejä?
Noh. Siihen on useampikin syy.
1. Imuteho. Merseroimattomasta puuvillasta tai bambusta rätit imasee nesteen sisäänsä niinku sen yhen talouspaperimainoksen elefantit. Ei joudu vääntämään rättiä kuivaks ja kuivaamaan uudelleen ja vääntämään ja kuivaamaan ja... ad infinitum.
2. Hankausteho. Todistin tämän taas viime viikonloppuna. Hinkkasin ja hinkkasin sieniliinalla Helsingin kämpän tiskipöytään jämähtäneitä kastiketahroja (jostain syystä Miäs on kykenemätön pyyhkimään niitä tuoreeltaan). Sitten meni hermo ja kaivoin muuttolaatikosta esiin bambusen Yoshi-rätin. Pyyhkäsin tahran päältä kolme kertaa kudotulla rätillä ja se oli siinä. Kolme kertaa, miettikää sitä.
3. Ekologisuus. Mieluummin kestävää ja lopulta maatuvaa luonnonkuitua kun muovista sieniliinaa tai chifonettea tai mitä tahansa.
Ja ei. Ei ne oo ällöjä eikä haise. Siksi.
Joten kudoin meille sinne tulevaan Helsingin kämppään niin ison läjän rättejä, ettei varmana ikinä oo räteistä pulaa. Kehittelin päästäni erilaisia mallineuleita, jotka vois toimia rätissä, ja kunhan pääsen itekkin Helsinkiin asti, alkaa testaus. Tämmösiä niistä tuli, raportoin testivoittajat sitten joskus:
Mutta ei siinä vielä kaikki. Tarvittiin myös väreihin sopivia pannulappuja. Tarvittiin tarvittiin.
Näissä on mallina Crazy Cloth Dishcloth (ravlink), mutta paljon helpommalla olis varmaan päässy käyttämällä ihan suomalaista Himppu-mummun patalapun ohjetta. Suosittelen joka tapauksessa tuota mallia, se on äärimmäisen koukuttava, kunhan sen logiikan ensin hoksaa :).
Neljän eri punasen Smartin jämistä syntyi vielä pari ihan tavallista lappusta.
Että juu. Taas on varusteltu. Välineurheilua se on se ruuanlaittoki.
tiistai 17. toukokuuta 2011
torstai 12. toukokuuta 2011
Rai-rai-raitaa
Tällä kertaa pelkkiä kuvia vailla suurempia selityksiä. Tein sukkia jämälangoista ja tällä kertaa raidotin muuten kun tasapaksusti. Toivottavasti joku inspiroituu :).
tiistai 10. toukokuuta 2011
No nyt tuntuu tutulta
Sain palautettua gradun teoriaosuuden seminaarille, mutta käsittely siirtykin ylihuomiselta ens viikon tiistaille. Sehän tarkottaa... VAPAA-AIKAA! Hurjaa. Aluks oli hankalaa totutella tuntien pituuteen tiukan kirjotusrupeaman jälkeen, mutta aika pian muistu mieleen se tavallisin tapa nauttia omasta ajasta.
Ja palkinto vaikeiten kuvattavasta väristä menee Cherry Tree Hill Supersock Semi-solidsille värissä Green Mountain Madness!
Näyttääkö malli tutulta? Ei ihme, sehän on edellisen postauksen Bones (Neulekirjasta). Saatoin vaan lisätä tuommosen kolmannen kuviojakson jalkapöydälle, kun lanka oli ohuempaa ja kerrokset näin ollen matalampia.
Vaihteeksi kudoin sukat jollekki muulle kun itelleni - kyllä, mun sukkavalikoima on melko kadehdittava, niinkun edelliseen postaukseen joku epäilikin :). Oon Ravelryssä tutustunu aivan ihmeellisen ihaniin ihmisiin, semmosiin jotka saattaa lähettää vyyhdin ihkulankaa lahjana ihan tosta noin vaan. Ja niitä on vielä useampi, oon päässy useamman tämmösen ihmis-ihmeen ystävällisyyden kohteeks. Eräs heistä ei koskaan saa aikaseks kutoa sukkia itelleen, kun kutoo vaan kaikkea ihanaa monille muille, joten kiitokseksi ystäv(ällis)yydestä tein hälle nämä sukat. Muiden näiden ihanien ihmisten kiitokset on vielä valitettavasti mietintämyssyssä, mutta toisaalta tiedän heidän kyllä antaneen lahjansa ihan pyyteettömästi ja näin ollen jaksanevat odottaa sen Oikean Ja Hyvän Idean tuloa :).
Ja palkinto vaikeiten kuvattavasta väristä menee Cherry Tree Hill Supersock Semi-solidsille värissä Green Mountain Madness!
Näyttääkö malli tutulta? Ei ihme, sehän on edellisen postauksen Bones (Neulekirjasta). Saatoin vaan lisätä tuommosen kolmannen kuviojakson jalkapöydälle, kun lanka oli ohuempaa ja kerrokset näin ollen matalampia.
Vaihteeksi kudoin sukat jollekki muulle kun itelleni - kyllä, mun sukkavalikoima on melko kadehdittava, niinkun edelliseen postaukseen joku epäilikin :). Oon Ravelryssä tutustunu aivan ihmeellisen ihaniin ihmisiin, semmosiin jotka saattaa lähettää vyyhdin ihkulankaa lahjana ihan tosta noin vaan. Ja niitä on vielä useampi, oon päässy useamman tämmösen ihmis-ihmeen ystävällisyyden kohteeks. Eräs heistä ei koskaan saa aikaseks kutoa sukkia itelleen, kun kutoo vaan kaikkea ihanaa monille muille, joten kiitokseksi ystäv(ällis)yydestä tein hälle nämä sukat. Muiden näiden ihanien ihmisten kiitokset on vielä valitettavasti mietintämyssyssä, mutta toisaalta tiedän heidän kyllä antaneen lahjansa ihan pyyteettömästi ja näin ollen jaksanevat odottaa sen Oikean Ja Hyvän Idean tuloa :).
lauantai 7. toukokuuta 2011
Tipukvartetti
Mulla ois uuet tämmöset:
ja sitte mulla ois uuet tämmöset:
Tipukvartetti! Keltaset villasukat on parhaita, ne piristää kaikkein eniten. Ja villasukkia pitää pitää, muuten varpaat palelee.
Nämä aavistuksen hillitymmän keltaset sukkaset on Ilun alpakkasukkalankaa, jonka sain lahjana yhdeltä aika ihanalta nettineuleystävältä. On lämpimät! On ihanat!
Malli on Bones, Neulekirjasta. Tykkään, toimii, istuu jalkaan. Ainoastaan siitä pieni neuroottinen mieleni ei meinannu päästä yli, että joustinneulekerroksia oli 17 joka ryppäässä. 17? Eihän se oo jaollinen millään! Miten semmosen kerrosmäärän kanssa voi laskea päässään, että no nyt mä oon tehny tästä 1/4, nyt 1/3... :)
Ne vielä astetta tipuisammat toiset sukat on taas vähän ongelmallisempi tapaus.
Mulla on niin pullea jalka, että ne on jalassa tosi piukeat. Vai voiskohan ne pikkusen löystyä käytössä niin, että oisivat vaan napakat ja pysyisivät hyvin jalassa? Toivon niin. Sukkien valmistuttua nurisin mielessäni siitäkin, että kaunis pitsineule leviää ihan rumaks, kun tungen tassuseni sisään sukkaan. Mutta toisaalta. Pääasiassahan minä kattelen niitä sukkia tästä näkökulmasta eikä ne tästä näkökulmasta näytä niin hulluilta:
Malli on Oriel Lace kirjasta Sensational Knitted Socks - tosin muokkailin sitä vähän suuntaan jos toiseen. Kaunis malli, oispa sirompi jalka! Lanka on näissäkin sukissa Ilun värjäämää, mutta ei alpakkasukkaa vaan paksumpaa perussukkaa. Otin varmuuden vuoks kaks vyyhtiä ja toinen jäi vielä jäljelle. Odotettavissa on siis tipukvartetin kasvaminen tipusekstetiksi :).
ja sitte mulla ois uuet tämmöset:
Tipukvartetti! Keltaset villasukat on parhaita, ne piristää kaikkein eniten. Ja villasukkia pitää pitää, muuten varpaat palelee.
Nämä aavistuksen hillitymmän keltaset sukkaset on Ilun alpakkasukkalankaa, jonka sain lahjana yhdeltä aika ihanalta nettineuleystävältä. On lämpimät! On ihanat!
Malli on Bones, Neulekirjasta. Tykkään, toimii, istuu jalkaan. Ainoastaan siitä pieni neuroottinen mieleni ei meinannu päästä yli, että joustinneulekerroksia oli 17 joka ryppäässä. 17? Eihän se oo jaollinen millään! Miten semmosen kerrosmäärän kanssa voi laskea päässään, että no nyt mä oon tehny tästä 1/4, nyt 1/3... :)
Ne vielä astetta tipuisammat toiset sukat on taas vähän ongelmallisempi tapaus.
Mulla on niin pullea jalka, että ne on jalassa tosi piukeat. Vai voiskohan ne pikkusen löystyä käytössä niin, että oisivat vaan napakat ja pysyisivät hyvin jalassa? Toivon niin. Sukkien valmistuttua nurisin mielessäni siitäkin, että kaunis pitsineule leviää ihan rumaks, kun tungen tassuseni sisään sukkaan. Mutta toisaalta. Pääasiassahan minä kattelen niitä sukkia tästä näkökulmasta eikä ne tästä näkökulmasta näytä niin hulluilta:
Malli on Oriel Lace kirjasta Sensational Knitted Socks - tosin muokkailin sitä vähän suuntaan jos toiseen. Kaunis malli, oispa sirompi jalka! Lanka on näissäkin sukissa Ilun värjäämää, mutta ei alpakkasukkaa vaan paksumpaa perussukkaa. Otin varmuuden vuoks kaks vyyhtiä ja toinen jäi vielä jäljelle. Odotettavissa on siis tipukvartetin kasvaminen tipusekstetiksi :).
tiistai 3. toukokuuta 2011
Omituisia otuksia
Tunnistatko? Voisin vaikka kutoa ensimmäiselle kaikki oikein nimenneelle rätin vapaavalintaisella ötökällä :). Toimitus kesäkuussa.
Arvauskisa päättyi, Totoro voitti :). Mallit on Ravelrystä (ilmaisia!), laitoin linkit kuvien alle.
Tämä joukkio lähti sunnuntaina Miähen mukana Helsinkiin. Toivon, että lapsuusmuistonostalgiat edesauttais siivousinnostustakin... en kylläkään pidä tätä kovin todennäköisenä :p. Mutta eipä ainakaan rätin puutteesta voi sotkua syyttää.
Ja ajattelin muuten tehdä niin, että lykkään kommentteihin vastaamisen kesäkuun puolelle (lukuunottamatta tämän postauksen palkinnon julistamista). Nyt on niin paljon tehtävää gradun ja muuton kanssa, että jostakin täytyy karsia. Vastaan ennemmin kunnolla kommentteihin sitten kun on aikaa, jatkan keskustelua kommenttienne perusteella ja yritän sanoa jokaselle jotakin omaa. Luen kyllä ne kommentit, saa niitä silti jättää :).
Arvauskisa päättyi, Totoro voitti :). Mallit on Ravelrystä (ilmaisia!), laitoin linkit kuvien alle.
Tämä joukkio lähti sunnuntaina Miähen mukana Helsinkiin. Toivon, että lapsuusmuistonostalgiat edesauttais siivousinnostustakin... en kylläkään pidä tätä kovin todennäköisenä :p. Mutta eipä ainakaan rätin puutteesta voi sotkua syyttää.
Ja ajattelin muuten tehdä niin, että lykkään kommentteihin vastaamisen kesäkuun puolelle (lukuunottamatta tämän postauksen palkinnon julistamista). Nyt on niin paljon tehtävää gradun ja muuton kanssa, että jostakin täytyy karsia. Vastaan ennemmin kunnolla kommentteihin sitten kun on aikaa, jatkan keskustelua kommenttienne perusteella ja yritän sanoa jokaselle jotakin omaa. Luen kyllä ne kommentit, saa niitä silti jättää :).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)