tiistai 30. lokakuuta 2007

Nasun ja possun välimuoto?

Blah. Miehet. Menin näyttämään tätä juuri hitonmoisella vaivalla väkertämääni Stitch 'n' Bitch -pupua Miähelle, ja se repes nauramaan ja totes, että "Se on tuommonen Nasun ja possun välimuoto!"


Tän oli siis tarkotus mennä meidän kummitytölle synttärilahjaks 29.11. Mutta kun nyt sille herkässä vaiheessa naurettiin, niin mietin, että pitääkö sille keksiä jotain muuta. Ei tosiaan ollu helpoimmasta päästä, korvasin langat Novitan Woolilla (naama yksinkertasella, vartalo yksinkertasella+ v.pun. Kitten Mohairilla, pöksyt kaksinkertasella) ja oli aika homma koittaa saada siistihköä jälkeä kun koukkunumero ei sopinu lankaan eikä ohjeeseen. Eli jos te muut teette näitä, niin kantsii ehkä totella ohjetta lankavalinnassa... tosin mä oon kyllä virkannu aika vähän.


Oishan tota lankaa vielä jäljellä, siitä sais vaikka slipoverin (jos nyt kaksvuotiaat ees suostuu käyttämään sellasia), mutta en tiiä että miten kerkeis kun opiskelut teettää nyt ihan sikana töitä. Eli auttakaa nyt naista mäessä - kelpaako tuo?

raitainen paita

Tai takkihan tää oikeastaan on. No mutta kumminkin. Ohje on Yhteishyvästä ja lankana oli Anttilan Fleur (se sataprosenttinen muovilanka), jota kulu mustaa kolme ja puoli kerää ja valkosta ihan vähän päälle kolme kerää. Tein M-koon silmukoilla ja ohjeen puikoilla ja sain hyvin tarkkaan samoissa mitoissa olevan puseron. Mikä on hämmästyttävää, yleensä _aina_ tikistän tiukalla käsialallani astetta pienempiä tuotoksia kun ohjeissa.


Oon ihan tyytyväinen kyllä. Vähän resorit pussittaa, kun en kostuttanu/pingottanu tätä ollenkaan (aattelin, että saisin sitte äkkiä norsulle sopivan takin :) ), mutta on lämmin ja sopivan kokonen. Ja luulisin, että vältyn akryylin pahimmalta nyppyyntymiseltä, kun hihat loppuu just kyynärpäiden yläpuolelle. Ja tykkään jopa siitä, että se vähän tuolleen pussittaa selästä - outoa, onkohan mulla jotain salaisia Quasimodo-aspiraatioita... :)


Ja kävi kyllä siinäki mielessä loistavasti ohjeen kanssa, että tuo oli ainoa ohje kevään 2007 Novitassa, josta tykkäsin - ja sitte en joutunu ostamaan sitä pelkästään sen yhden ohjeen takia. Eli säästettiin taas siinä kaheksisen euroa (kun ei oteta huomioon sitä, että eiköhän se summa oo jo moneen kertaan käytetty muihin neulejuttuihin =) ).

Se oliki sitte viimenen tänä syksynä/viime kesänä valmistuneista neuleista, loput on keskeneräsiä... ja koko ajan pitäis alottaa uusia juttuja, kun tulee synttäreitä ja se jouluki vielä :). Mihinhän mä vielä joudun niiden kaikkien kanssa...

sunnuntai 28. lokakuuta 2007

Mekko, sinsessapaita ja Universumin Voimapääsukat

--------
edit: huoh, ja taas se Flickr-linkki. Tarviiko sitä ees laittaa näin erikseen?

--------

No nyt on jopa uusia tuotoksia valmiina :). Jätin röyhkeästi kummitytön synttärilahjapupun Koukussa-kirjasta myöhemmäks (no on ne synttäritki vasta kuukauden päästä) ja tein ensin tuon suunnitellun mekko mekkosen valmiiks.


Oho, näytänpä mahakkaalta. Sitä en suinkaan ole :). Pahoittelut myös kuvan laadusta.

Taakse jouduin laittamaan lopulta vaaleenpunasesta kumilangasta lenkit, kun olin hivenen liian täyteläinen mekkoseeni. Unohdin myös leikata takakappaleisiin päärmevaran. Toistuvasti.



Miäs nimes mekkosen siili ihmemaassa -mekoks kun sovittelin sitä eteisen peilin ääressä. Älkää kysykö miksi, en tiedä :).


Mekkosen kanssa olin suunnitellu pitäväni viime viikolla valmistunutta Feminine Puff Sleeved Cardigania (tai sinsessapaitaa, kuten se taloudessamme tunnetaan), mutta enpäs tiiä. Korostuu jotenki tuo keskivartalo :). Sinsessapaita on kuitenki ehdoton lemppari, siitäkin huolimatta, että luin jotenki väärin sitä ohjetta ja sain hihoista neljä kertaa niin leveät, kun olis pitäny olla =). Noh, onpa oikeen erityisen muhkeat puhvihihat...



Helmaan en tehny mallin mukasta pitsikuviota, vaan tavallista helmineuletta, jota oli kauluksessakin. Lankana oli kirpparilta löydetty viininpunanen villa-mohair-akryylisekotus, joka oli neuloessa ihanan pehmeetä, mutta joka jotenki mystisesti kuitenki kutittaa ku perinteinen pässinpökkimä. Menekki oli 300g, yks kerä vielä jäi. Lana Gatton FLOG on ilmeisesti kyseessä.


Vyötteen sedästä päätellen kyseessä on aito vuosikertavilla :).



Ja yleisön edustajan pyynnöstä vielä jotain ainutlaatuista... Ompelin keittiössä tänään mekkostani, kun Miäs tuli sanomaan, että: "Sä et oo vielä kuvannu mun Universumin Voimapääsukkia!" Joten here goes... (kuvausjärjestelyt Miähen):



Tilasin siis itelleni synttärilahjaks Vihreästä Vyyhdistä yllätyslankapaketin sukkalankaa. Olin nähny kuvia noista paketeista muiden blogeissa, ja todennu niiden olevan ihan hienoja. Tilasin, palvelu oli todella hyvää, paketti tuli, ja sisällä oli neljä kerää ihanaa sukkalankaa ja se yks. Maailman. Rumin. Lankakerä. Olin onneks luvannu Miähelle, että teen sitte silleki sukat jostain niistä langoista ja että se saa itte valita mistä, ja sitten kun asiaan palattiin, niin se halus juuri siitä karmeesta langasta ne sukkansa. Ristin ne neuloessani Maailmankaikkeussukiks, koska niistä oli selvästi tulossa maailmankaikkeuden rumimmat sukat. Ikinä. Ja Miähen suussa se on jotenki vääntyny Universumin Voimapääsukiks. Ja että se rakastaa niitä sukkiaan :D. Ihana mies.

Itse asiassa, kun nuo oli tuommonen menestys, niin mun melkeen pitäis tilata sieltä nyt joululahjaks itelleni samanlainen paketti... eikö? ;)

lauantai 27. lokakuuta 2007

... ja se neulesisältö...

Dang! Innostuin noista mun napeista niin, että unohdin ottaa kuvat kesällä valmistuneista huiveista :D.

Eli: Onerva. Linkistä avautuvan blogin sivupalkissa on linkki pdf-ohjeeseen. Lankana tässä on Novita Nalle Colori vaaleamman sinisenä (nythän värikartassa, sivun oikeassa reunassa melko alhaalla pdf-linkki, lienee tummempi sininen Colori), menekki noin 250g. Huivin koko on 155x65 cm, juuri sopiva kaulahuiviksi. Tää oli todella kiva tehdä, tosi kaunis mallikuvio ja kohtalaisen helppokin vielä :). Tykkään myös, että se levenee melko nopeesti alakärjestä ylöspäin, sopii hyvin kaulaan.



Tässä vielä vähän lähempää Onervan pintaa, vaikka särmän blogissa onkin parempia kuvia.



Toinen aikaansaannos on kapeahko ja pitkähkö (18x170cm) huivi Feather and Fan -kuviolla. Lankana on oranssi Novita Florica, jota meni hyvin tarkkaan 2 kerää - neuloin kunnes lanka loppui. Ois kyllä saanu olla kolmaskin kerä, oisin saanu vähän leveämmän huivin, tuota joutuu asettelemaan turhan paljon kaulaansa. Inspiraationa toimi Tricia Royalin vastaavat, mutta leveämmät huivit.



Ja vielä lähempää. Tuo on kyllä äärettömän kaunis pintakuvio ollakseen niin helppo.



Flickr.

Noin. Jos jotain vielä unohtu, niin saa kyllä odottaa vähintään huomiseen ;).

materialistin inspiraation lähde :)

Tästä tulee melko kuvapainotteinen posti. Koska minuu hivenen nolottaa, kun taas oon hamstrannu. Siitäki huolimatta, että tää paheellinen lipsahdus oli täysin harkittu =).

Nämä ensimmäisen neljän kuvan aarteet löysin eilen Pelastusarmeijan kirpputorilta Itsenäisyydenkadulta. En oo koskaan lähteny tuolta tyhjin käsin, vähintään nappeja on aina löytyny :). Ja niitä siellä on yleensä paljon ja useempia samanlaisia lajiteltuina pusseihin (sen perinteisen aarrelaatikon lisäks, joita silmät kiiluen aina ronkaan kirppareilla...). Samoin kankaita on jonku verran, lankoja satunnaisesti ja lakanoita ompelumateriaaliks myös jonkun verran.


Nämä kaikki (paitsi kynttilät+jalat) yhteensä neljä euroa. Sininen tyynyliina euron (kun siinä on tuo pitsi) ja loput sopuhintaan 3 euroa.


Ihania nappeja! Hillitsin tällä kertaa itteni ja otin vaan nämä kaikista kuolattavimmat :).


Neljä (tasku)nenäliinaa pitsireunoin. Oikeesti ne on ihan paperinvalkosia, tänään ei vaan kerta kaikkiaan oo ollu valoa kuvata... Näistä tulis isona pussukoita vuorin kera, sinisestä tyynyliinasta luultavimmin kassi.


Ja vielä viides pikkuliina ja itetehdyn oloset helmet. Pikkuliinasta pussukka, helmet sellasenaan käyttöön.

Ja sitten se mun onni ja ylpeys... Meidän talouden pelätyin lause ei varmaan ookaan "Sun vuoro tiskata!", vaan "Haluisitko kattella mun nappeja...?" :)


Napit, joita on paljon.


Napit, joita on vähän. Siis vähän samaa laatua *krhm*.


Napit, joita on vaan yks tai kaks, mutta jotka on sitäki ihkumpia :).

Oon siis tän valtaisan kokoelmani keränny noin 90-prosenttisesti kirpputoreilta, mistä oon salaa hiukan ylpeä. Parit napit on Eurokankaasta ja loput yhdestä jyväskyläläisestä askarteluliikkeestä, joka oli ostanu jonku nappikaupan konkurssipesän tms. ja myi niitä siedettävän halvalla. Se oli mun turmio. Onneks en asu enää Jyväskylässä... niitä on nimittäin varmaan vieläki jäljellä siellä.

Kaikki kuvat Flickrissä, sieltä saa klikata nähtäväkseen selvempiä kuvia.

Ja vielä linkkivinkki, jos joku asiaan vihkiytyny ei tätä sivua oo löytäny: lista Suomen suurimpien kaupunkien kirpputoreista.

Huoh. Mä meen varmaan tästä ihailemaan noita nappejani :D.

perjantai 26. lokakuuta 2007

Suomen nuorison Tux-huivi

Hoo, minä olin saanu kommentteja! Oh the joy! Pöhköä, kuinka paljon voi piristyä jostain niin pienestä... :) Tattista vaan.

Seuraava on mun kolmanneks pitkäikäsin UFO ikinä... Keksin tammikuussa, että mitä annan mun pienelle veljelle (kahdesta isoveljestä nuoremmalle) edellisenä jouluna joululahjaks (hyi häpeä), hankin langat, alotin kutomaan ja noin kolme viikkoa sitte sain sen valmiiks (hyi häpeä!). Seuraava joululahja on jotain muuta - ja asianosainen ei sitte ite kurki! Tuo oli hieno, ellei suorastaan mystinen tapa tehä kuviota, mutta mulle ihan hermojaraastava, kun joka kerroksella monta kertaa piti vilkasta ohjeeseen. En vaan oppinu, enkä nähny neuleesta itestään mitä pitäis tehdä. Kyseessä siis Ullan Linux-huivi, ilman Linux-tekstiä. Lankana grafiitinharmaa ja musta Novita Nalle, joita meni yhteensä noin 200g. Wool olis ollu pehmeempää kaulaa vasten, mutta siitä ei löytyny sopivia värejä.


HIENO Suomen nuoriso -poseeraus, koivut vaan puuttuu taustalta! Tarvi siis saada naama pois kuvasta :). Kuvio näkyy vähän, ja hivenen paremmin Flickrissä.

Se oli kolmas postaus, jossa oon esitelly neuleen, ja nyt oman aikomukseni mukaan alan tutustua siihen, miten tän voi liittää neuleblogirinkiin. Ei kai siinä ollu mitään aika- tai julkaisutaajuusrajotuksia? Tuskin pääsen ihan näin usein postaamaan jatkossa, kun en ole kotona päivänvalon aikaan ottamassa kuvia kun perjantaisin... Noh mutta jatkamme harjoituksia :).

keskiviikko 24. lokakuuta 2007

Sukat ynnä mekko

Heh, ja täällä taas :). Täähän vaikuttaa varsin lupaavalta, en oo varmaan koskaan edes päiväkirjaa kirjottanu kahtena päivänä putkeen. Tästä kun pääsen vauhtiin niin varmaan vielä joku päivä osaan keksiä yhtä hyviä otsikoita kun Kirsi Är ja päivittelenki Marin tahtiin.

Tässä nyt kuitenki viimeaikaista tuotosta, Jaywalkerit.


Tein siis kummitytön äidille tuommoset sukat, kun sillä on tosi pieni jalka (alle 37) eikä ollenkaan sopivia villasukkia ja kun se inhoaa kylmää ja asuu kylmässä kämpässä. Alunperin alotin noita itelleni, mutta ennen kun olin ekan sukan kantapäässä, tää ystäväiseni ilmas sukkien tarpeensa. Mikä oli hyvä juttu, koska olin todennu värit hiukan liian ilosiks itelleni (ei se nyt sovi drama queenille kulkea ilosissa sukissa, pöh) ja koska hysteerisen tiukka käsialani oli tuottamassa elefantin jaloilleni* liian kireät sukat isomman koon silmukoillakin. Ystävällä taas on niin sirot sääret ettei kellään ja värit oli hänestä piristävät. Flickrissä
on tämäki kuva, ja sellanen, jossa on värit oikein. Lankana Regia 4-fädig Color, jota meni arviolta 80g. Toisen sukan syndrooma meinas iskeä, kun Novitan jalkamittataulukkoa (väärin?) seuraamalla sain ekasta sukasta noin 2,5cm liian pitkän. Mutta tikistin nyt kuitenki kahessa viikossa oikeenkokoset sukat, oli valmiina just kun tuli ekat pakkaset. Ja pahottelen kuvan laatua, tarvi ottaa Miähen kamerakännykällä kun oli kiire ja kamerasta patterit loppu :).

Jaywalkereista innostuin enemmänki ja suunnittelen kovasti tekeväni itelleni ainaki yhen parin sitten joskus joulun jälkeen. Materiaalit on varmuuden vuoks hankittuna jo nyt, ja kolmin kappalein (jos vaikka lanka loppuis tästä maailmasta =) )


Vasemmanpuoleisesta alotin jo ihan perussukkia kunnes totesin, että tämäkin lanka näyttäis paremmalta Jaywalkereina.

Toinen master plan on tehdä itelle vielä tän viikon (=perioditauon) aikana vähän-niinkun-essumekko. Näin Koskikeskuksen VapaaValinnassa tän lakanan (kyllä, lakanan), joka oli musta todella hienon värinen, joten seuraavana päivänä menin sen ostamaan mekkokankaaks. Täyty kuitenki ensin keksiä, mitä siitä tekis :).


Kaavat muuntelen Moda 3/2006:n kotelomekosta. Eli en leikkaa takakappaletta taitteelta, vaan lisään saumanvarat ja jätän takaa auki - paitsi yläosasta, joka tulee noilla neljällä kirpparinapilla kiinni. Tuohon poikkisauman päälle tulee Eurokankaan kahen euron nauhanpätkäpussista bongattu vaaleenpunanen silkkinauha. Tarvii nyt toivoa, että tästä tulee jotain, normaalisti mulle ei kotelomekot sovi, mutta aattelin, että jos tähän sais tarpeeks tyköistuvan yläosan ja väljän alaosan napituksen kanssa... Tarvii itse asiassa myös toivoa, että tästä ei tuu sellanen katsokaa ahteriani -mekko, jossa halkio aukee just sopivasti =)


Lisää kuvia on taas Flickrissä,
ja siellä kuvat varmaankin näkee myös selvemmin.




* Olin taas päivänä eräänä drama queen ja säälittelin, että kuinka mun jalatki on aivan kun elefantin jalat, yhtä suoraa putkea polvesta nilkkaan. Jolloin Miäs katsahtaa säihkysääriäni ja toteaa oivallusta äänessään, ilahtuneesti, että "No niin kyllä onki!". Iteppähän kerjäsin :).

tiistai 23. lokakuuta 2007

Kassi kassinen sekä huivi huivinen

No niin, katotaan miten lähtee :). Tuun siis varmaan enimmäkseen postailemaan neulomuksistani, kun niitä eniten teen, mutta tällä kertaa sattuu olemaan muutaki esiteltävää. Jos menee linkit ja kuvien koot tai mitkä vaan pieleen, niin opetellaan sitte seuraavaan postaukseen... saa kyllä antaa ystävällisiä neuvoja.



(kuva Flickrissä)

Tässäpä siis ensinnäkin kummipojan äidille joululahjaks tehty huivi. En aatellu hirveesti blogiani mainostaa eli saaja tuskin tätä löytää, joten seuraa varsinainen kuvakavalkadi (jos siis saan niitä tänne laitettua...)



(Flickr)

Ohje on Ullaneuleen Roosa, lankaa meni ehkä noin 110g Sandnes Kitten Mohairia punasena 4219. Koko on 155 x 82 cm. Tarkotus oli tehdä ihan valtava huivi, mutta alko kyllästyttää liikaa... ja ajattelin myös, että kun tuo on tuommonen melko korkee malliltaan, niin sitten alanurkka olis jo polvissa, mikä ei ois niin kätevää. Ajatus oli siis, että kummipojan äiti voi illalla lueskellessaan lämmitellä tän kanssa.



(Flickr)

Ja jotta huivia ei tarvis koko ajan olla pitelemässä, askartelin-paskartelin myös tuommosen pienen rintaneulan. Ensimmäinen laatuaan, hämmästyin suuresti että siitä tuli ees jonkimmoinen.



(Flickr)

Ja toinen tuotos on uhkaavasta UFOutumisesta kärsinyt kassi kassinen. Alotin ompelun ennen meidän muuttoa Tampereelle ja näin kuukausi muuton jälkeen sain vihdoin ommeltua sangat ja pohjan muotolaskokset. Suunnittelin kesällä (vai keväällä? ei voi muistaa) oikeen sarjan erilaisia kasseja, joille kaikille annoin myös nimet. Tämä on Helvi, koska se on tuommonen tukeva ja järkevä ja ruskea ja kukkakankainen, sopis hyvin vanhalle maatalon emännälle (66% mun tuntemista maatalon emännistä on nimeltään Helvi).



(Flickr)

Ja tähänkin tein rintaneulapohjaan kiinnitetyn hörselön - aattelin, että kyllä nyt Helvilläkin on pieni, salattu turhamainen juonne luonteessaan :). Ja tuo feikkimetalli-feikkihelmiäisnappi ynnä satiininauhat (vai silkkinauhat? kumpia nuo nyt on nuo lörpymmän oloset?) sopi tähän aatokseen minusta ku nenä päähän. Tällä kassisella aattelin raahata kirjoja kirjastosta/kirjastoon ja maitoa kaupasta, mitä nyt millonkin. On kuitenki suunniteltu kestämään isommatki taakat, sangat tikkasin niin perusteellisesti kiinni etten varmaan ikinä, päällikangas on kestävää ja laitoin vielä vuorinki valkasemattomasta lakanakankaasta. Apropå päällikangas, se on mun edesmenneen mummin jäljiltä - mummi teki paljon käsitöitä, erityisesti tilkkutöitä, ja kehitti ohjeet melko lailla päästään. Tykkään kankaasta siks että se on mummin peruja ja siks, että siitä tulee jotenki mieleen Alphonse Muchan maalaukset. Jotka on hienoja minusta.

Semmosia... koitan nyt opiskella tätä bloggaamista ja saada kuvat oikeille kohdilleen ja linkit paikoilleen. Enköhän kuitenki jatka tällä valitsemallani uralla, keskeneräsiä töitä on nimittäin vieläkin noin kymmenen ja itsensä esittelyn halu ja ihailun tarve loputon =).

Vi hörs.