Fever!

Ensin tuli viikonloppuna kova Noro-kuume. Sitten tuli maanantaiaamuna kova väsy ja kuume.



Tein oman ennätykseni, ellen jopa jonkin sortin piirimestaruutta, ja kudoin kahdessa vuorokaudessa pipon ja huivin.



Pipossa on kolmen kerroksen sileitä oikeita raitoja ja se on Silk Gardenia. Huivissa on neljän kerroksen ainaoikeinraitoja ja se on Silk Garden litea. Särmällä oli messujen aikaan Tampereella tosi kaunis Silk Garden Sockista tehty Baktus ja mähän heti apinoin. Monkey see, monkey do.



Huivi on iiiiiso...



... ja meinaan käyttää sitä näin.

Puikkoina pipassa oli 4,5 mm bambusukkikset ja huivissa 5 mm puiset pyöröt. Jännä, miten erilaista pintaa tulee periaatteessa samasta langasta eripaksusena, kun mallineule on eri. Toinen on puuterista peltiä, toinen rouheanlöysää röpelöä.



Oikein hyvin kuitenkin toimii musta molemmat. Piposta ei mikään kevyempi viima mene läpi ja huivin taasen saa mytättyä kaulaan, niinkun eniten tykkään tehdä. Silti huivi toimii kääriytymisessäki.

Niin ja jos joku innostuu tekemään vastaavaa, niin huivin menekki oli 195g ja pipon 83 g. Piposta mulla on muistiinpanot, eli voin julkasta ohjeenpoikasta, jos joku haluaa säästää iteltään päänvaivan. Mutta hetkeen en kyllä minäkään vaivaa päätäni, vaan pötkötän vaan sohvalla. Olo on niinku lihanuijan jäljiltä...

Kuupalle

Yllättävän auringon pilkahduksen kunniaksi käsivaralla otettuja kuvia Lotasta paistattelemassa parvekkeella:





Mallineule on vaikeinta, mitä tähän mennessä oon tehny. Varsinkin, kun kudoin kaikki oikeat silmukat kiertäen, että jälki olis nätimpää... Mutta haasteet on välillä kivoja.



Päälaen kavennukset muodostaa ihan kivan tähtösen. Mutta ei tää kyllä mikään baskeri oo, ainakaan mun jättipäässäni. Onneks se oli kuitenki suunniteltu osaks just tätä settiä, pystyn hautaamaan herkästi palelevat korvani myös tuohon jättihuiviin.

Lankana oli Hjertegarnin Alpaca Silk, vaaka sanoo menekiks 50g, mutta kyllä mulla meni pitkälti toista kerää... No mut ei haittaa kun lanka kuiteski riitti ja on pehmosta ku pupuvauvan pylly. Malli syksyn Vogue Knittingistä ja puikot neljännestä isommat kun ohjeessa.

Kiva tuli :).

Työvoitto

Aina on tarvetta vielä yhdelle soputeltalle.



Soputeltat voi käärästä kaulaan ja haudata puoli naamaansa piiloon räntäsateelta. Soputeltat voi käärästä harteilleen lisälämmikkeeks (silloin harvoin), kun joutuu uhmaamaan lukusalien vetoa. Jos yllä on soputeltta, talvitakin alla olevan villatakin ei tarvi olla ihan lyijykynän paksusesta langasta tehty, ja silti tarkenee keskellä talveaki. Minä pidän soputeltoista.



Tämä nimenomanen soputeltta on Mielityn Nuolitanssi, linkki ohjesivuille tässä. Ekan Nuolitanssini tein New Yorkiin vaihtoon lähtevälle ystävälle, tän piti tulla juuri ekan lapsensa saaneelle toiselle ystävälle, mutta nytpäs olenkin itsekäs sika ja pidän tämän itse.



Semi-solid vaaleanpunanen Kamena puhuttelee mua niin kovin syvällisesti ja olihan tässä tosi paljon työtäki. Osasin mallikerran ulkoa jo ekan toiston jälkeen, joten ne loput 19 oli astetta puuduttavampaa neulottavaa... Noh, toisaalta pysty hyvin kuuntelemaan äänikirjaa samalla. Huiville on nimittäin tulossa kaveri, jota neuloessa ei kyllä pysty tekeen yhtään mitään muuta siinä ohella, jos on vähänkään väsyny:



#13 Lace Beret tämän syksyn Vogue Knittingistä, lankana Hjertegarnin Alpaca Silk. Tulee ihku, mutta tulee kohtalaisen hitaasti tämäkin :).

Ei mulla muuta :). Ei mun pitäny tota huiviakaan blogata ennen kun on pipa valmis, mutta se oli niin sievä, että oli pakko päästä elvistelemään...

"Hups."

a.k.a. Tampereen kädentaitomessut



Titityy, Lankaidea, Tapion kauppa, Priima. Ja joku standi, jolla oli Cloveria niin paljon, etten hyperventiloinniltani huomannu edes katsoa putiikin nimeä. Midori, Maijamirjami, Tiiiu, Villasukka, Tiina, asarum, Tuulia, Talutin, Laura, KirsiÄr, Tippi. Ja vielä Särmä ja Mewril. Mulla oli ihan hirmu kiva päivä. Mä oon ihan P.A., hihi.

Vähän pysähdyksissä

Ostin ruususia.





Miähen joululahjapipo valmistu. Lisätietoja joulun jälkeen, mutta tässä lähikuva:



Lotta Kakkonen on selkeesti käyny kallonkutistajalla, pipo on hälle mukavasti kaulan peittävää mallia. Lottakin on käynyt kallonkutistajalla aina maanantaisin, etsimässä uusia solmuja, joita voi sitten päässään availla niin, että tiistaisinki on vielä aivan väsy. Hyvä mieli, useimmiten, mutta armoton väsy.



Ulkona on aina vaan harmaata. Jumprahuiti!

Tein omiin takatassuihini tossukat...



... ja tassuttelusukat.



Ei vielä ohjetta, tein näihin vahingossa kavennusvirheen ja lisäks tiheys heitti aikasemmista. Koitan saada yhdet normisukat tehtyä, sit lähestyn testikutojiks ilmottautuneita :).

Ja seuraavaks vastaan kahden edellisen postauksen kommentteihin. Pahoittelen, jos joku on ehtiny kaivata vastauksia. Täällä päässä käy vähän hitaalla.