Vähän yli 180 g jämälankoja muutti muotoaan tuparilahjoiksi mun äidille ja isälle, jotka parhaillaan tekevät muuttoa. Pannulappuja ja tiskirättejä, joista jälkimmäisiin itse hurahdin vähän aikaa sitten ensipyyhkäisyllä. Parempi imuteho ja parempi hankausvoima kuin kaupan räteillä ja vihdoinkin on käyttöä jämäkorissa pyörineille puuvillakerille.
Pannulappuihin käytin sekalaisia Woolin ja Nallen jämiä kaksinkertasena, rätit on hamppulankaa ja Novitan Luxus Cottonia. Rättien mallineule on ihan tavallinen kahden kerroksen helmineule, jonka totesin melko huipuksi itelle tehdyn rätin perusteella.
Lappukuviin jäi reunoihin viipaleet vastavalosuojasta, jota tarvin ylivalottumisen estoon, mutta vielä hankalampi kuvattava oli valmistunut huivi. Pitkästä aikaa kuvat ei tee oikeutta neuleelle.
Tuulee.
Tuulee.
Lanka kimaltelee.
Ja lopulta se paras 125 otoksesta. Väri on oikeasti vähän lämpimämpi eikä tuota meidän roskakatosta nyt olis ollu niin väliks näkyä taustalta. Mutta on kaunis huivi! Ehkä kaunein millonkaan tekemäni.
En ollu aiemmin tehny virkkauspäättelyä, mutta tässä mallissa se kyllä toimii niinku rasvattu. Lanka on Amelien blogista arpajaisvoitettua Valvilla Kultaa & Hopeaa, joka mulle jutteli välittömästi, vaikka se Amelielle ei ollu puhunukaan. Vuosikertavilla Amelien mummon (?) muinaisen lankakaupan varastosta kerto heti haluavansa Haruniks ja päätyvänsä toivon mukaan mun harteille hamassa tulevaisuudessa siintäviin valmistujaisiin. Menekki oli 133 g, vielä jäi nöttönen kimalleraidoiks sukkiin.
Jämälankakori nimittäin houkuttelee edelleen.
Ja nyt kaikki tutut taas nauraa, kun langatki on järjestelty projekteittain minigrip-pusseihin... Luulen tekeväni ensin raitasukkia varpaista alkaen, kun sen kerran vihdoin osaan. Sitten vois tulla Neulo, virkkaa, kirjo Jämälangasta -kirjan mukanen kaulahuivi erilaisin mallineulein satunnaisista paksuista langoista. Ja sen jälkeen pipoja, joista ehkä osa liikenee johonki hyväntekeväisyyteenki. Sormia kutkuttaa, mutta vielä yks kuva siitä kaikkein suurimmasta varastojen aarteesta:
Ensimmäinen neuleeni. Kävin läpi mun vanhat kamani mun vanhempien vanhasta kodista muuttosiivouksen yhteydessä ja pistin hymyillen tuon talteen. Vähän on semmosta kuunsirpin muotoa havaittavissa, silmukat on lisääntyny joka kerroksella sen jälkeen, kun minä pääsin puikkoihin äidin tekemän alun jälkeen :D. Silmukoita on poimittu millon mistäkin ja satunnaisia lankajuoksuja on vähän siellä täällä, kuten kuvasta huomaa. Vähän mietin, että voisin kehystää tuon jonnekki seinälle, ehkä kudontapesäkkeen yläpuolelle, muistuttamaan että aika paljon oon oppinu.