Ja voi mooses, että mulla on harjoteltavaa.
Olen nyt tehny kahteen pipoon noin kuuden kerroksen korkuisen kirjoneuleraidan, pääkallopipoon semmosen sormeen laitettavan langanohjainhärvelin kanssa, maisterinhattuun ilman härveliä.
Siitä tulee niin epätasasta! (perfektionistin on pakko nykiä silmukoita tasasemmaks jälkeenpäin ja höyrytellä niin maan perusteellisesti) Ja se on niin sairaan hidasta!
Koska en halua luopua suunnitelmastani tehdä mekko, kehittelin vaihtoehtoisen tavan toteuttaa haaste. Enkä ees mitään lusmuilutapaa, vaan ihan vaan järkevän suunnitelman. Ensi sunnuntaina klo 18:00, kun saa luoda silmukat itse haastetyöhön, luon siihen silmukat ihan suunnitelmien mukaan. Mutta kudon ensin vartalo-osan ja hihat kirjoneuleeseen asti ja vasta viimeseks suurimpana haasteena ne kirjoneuleosuudet. Sillä välin, kun tikuttelen sitä ohutta harmaata pirkkalankaani kolmosen puikoilla ja kiroan hyvää ideaani, harjottelen lisää kirjoneuletta kutomalla ittelleni lapaset. Viininpunaset lapaset ruusunpunakirjavin kukkakuvioin, malli on jo katottuna haavistolaisesta ja langat löytyy jämäkorista.
Jumprahuiti minä opettelen sen kirjoneuleen!
4 kommenttia:
Tsemppiä! Kyllä se siitä :) Eikä sitä muulla tavalla opi kun tekemällä.
Elli
Jos toi on epäsiistiä niin apua! :D Mun kirjoneuleet on tohon verrattuna kauheita. :D Tosi nättiähän toi on! :)
Tsemppiä! Itse en olis valmis haastamaan itseäni kirjoneuleella. Huh. Ainoa tekele ajat sitten kiristi älyttömästi.
Hienoilta näyttää nuo sun tekeleet. :)
Kyllä sie sen kirjoneuleen opit. Se ei ihan oikeesti ole vaikeaa. Kirjoneuleessa kannattaa sitten käyttää 5 mm paksumpia puikkoja kuin yksivärisessä.
Lähetä kommentti