Mä tässä oon miettiny, että onkohan tää sittenki pienten asioiden blogi. Tai siis pienten neuleasioiden blogi. Ei vaan tuu isompaa valmista... en kyllä tiiä, mikä pakko ees oiskaan. Kai se on vaan taas joku sellanen edellytys, minkä itelleen on asettanu. Että tässä ois sitte taas näitä pieniä asioita.
Kesälesken salaattia Valion ohjeesta jalostaen (mansikkaa, auraa, kurkkua, salaattia, kevätsipulia, mustapippuria, basilikaa)...
... ihmeellinen hinku kutoa lapasia (kyllä, minulla)...
... shoppailua vaihteeks omasta stashista (itelle lapaset - mitäs muuta - ja ystävälle huivi)...
... shoppailua ystävän stashista...
... ja ihan vaan silkkaa shoppailua (kah, ittensä hemmottelua vähän)...
... vilpitöntä iloa, ellei jopa rehellistä riemastusta uuden tekniikan oppimisesta (ja jumantsuikkelis että yks kerä riittää pitkälle!)...
... äkillistä voimakasta halua saada kameraan pari osaa lisää, esim. se jalustan välikappale vois olla melko kätevä ja sit ehkä kaukolaukasin (ja näin ruudulta kattellessa yhä voimistuvaa halua pudottaa painoa)...
... yksi kappale valmistunutta luiruhuivia, pituus 2,5 metriä, menekki 200g Noro Silk Garden Sockia (iiiihanaa)... ja mullahan on muuten mun äidin suu!...
... sekä lähemmäs 200g käsinkehrättyä ihanuutta Hannan arvonnasta. Taas löyty uus väri, joka sopii mulle! Kiitos, Hanna!!
Ja niin, Neuleretriitin ilmottautuminen alko. Vaikkei tää ookaan pieni asia ku iso ja kutkuttavan kiva asia :). Yli puolet paikoista meni niin että humps vaan. Oon vähän että oho.
12 kommenttia:
Hups. Ja minä vieläkin arvon että mahtaako silloin olla rahaa vai ei. Kohta ei tarvitse arpoa kun jää rannalle arpomaan. :(
Mullaki on meidän äitin suu. Oli aika järkytys ku ekan kerran huomasin. :)
Ihana huivi! Ja juu, minäkin monesti näytän ihan edesmenneeltä äidiltäni... Kai siitä pitää vaan olla ylpeä... =o
Ja juu toisenkin kerran, pieniä asioita vaan minultakin valmistuu. ei oikein innosta nuo isommat nyt näköjään.
Mieleni tekis minunkin tuonne retriittiin, mutta ei vielä pysty päättään ennenkuin tietää syksyn koulutuspäivän. Huoh. Sitten ne on paikat menneet.
Oh!
Pienet asiat on parhaita asioita ja voi apua! Ihana huivi. Ihana.
Vaikuttaa huipulta tuo retriitti!
Ihana huivi <3
Pikkujutut on kivoja ja valmistuukin nopeemmin ku isot. Niitten tekemisessä ei ehdi tulla pitkiä katkoksia :)
Mulla on välillä samanlainen tunne kun lueksin taitavien ja ahkerien neulojien blogeja: ihastuttavia neuletakkeja, puseroita ja vaikka mitä !!! Minä vaan tahkoa huivia huivin perään, väliin sukat tai lapaset. Mutta sitten ajattelen, että hei: tämähän on harrastus, neulon ilokseni ja vähän tyttärienkin iloksi. Ja ystävien jne, jotka ei itse neulo lainkaan :D
Kaunis tuo kaulaliina, mistä lienee tuo kukkapalan ohje ?
Muutes, saisit lähettää mullepäin lapasneuleinnostuksen, kiitos ! *virn*
Terhi: voithan tulla nyt jonoon? Siellä ois viis jonossa, siinä ei ainakaan mitään menettäis... ja jos ei nyt, niin sitte seuraavaan :).
Amelie: joo, mäkään en oo koskaan tajunnu, nyt vaan oli pää samanlaisessa kulmassa ku äidin lakkiaiskuvassa :).
Hepsi: kyllä siitä voi olla ylpeä :). Ja saman jutun ehdotan ku Terhillekki, tuu vaikka jonoon tai sitte seuraavalla kerralla!
Markka: no kieltämättä siinä mielessä onki, että niitä jaksaa väkertää ja pipeltää paljon valmiimmiks. Ku kutoo jonku villatakin vaikka niin on vaan niin huojentunu sitte ku se on vihdoinki pois puikoilta, ettei sille jaksa tehä enää mitään... Ja kiitos!
Jonna: juu, me ollaan Samman kanssa ihan liekeissä itekki :). Ja kiitoksia, itekki tykkään luirusestani! Oli kiva virkatakki ku oli tuommosia paloja (ja Noroa).
Anna-Kaisa: no sepä se, eilen taas nykäsin vähän yli yhen lapasen ku kattelin Rottatouillea... kohta mulla on hanskoja useemman vuoden tarpeiks :).
Lettu: juuri näin, jos en nyt sais iloa villatakin neulomisesta, niin miks käyttäisin sellaseen niin jumalattoman paljon aikaa ja vaivaa. Ja kukkapalasen ohje on mun lempparimallineulekirjasta, Valittujen palojen The Ultimate Treasury of Knitting and Crochet Stitches tjsp. Se on kait Harmonyjen pohjalta koottu, tähän mennessä oon löytäny siitä kaiken tarvitsemani. Ja lapas-mojoa et saa, pidän sen visusti itelläni näin ku se ekaa kertaa elämässäni iski! :D
Vautsi tää huivi on edelleen ihku! En millään malttanut olla menemättä viime kesän blogiteksteihisi tarkistamaan, oliko erään hieno häälaukku siellä ja kyllähän se oli :) Jee! En oo muuten malttanut myydä, en mekkoa enkä laukkua. No niin :D
Ohikulkija (heh, hassu sanoo sua siks ku tietää ihan IRL-nimenki :D): totta kai oli! Kaikki esitellään ylpeydellä :).
Ihana huivi! Kerrassaan, ei voi muuta sanoa. Ja ihania lankoja. ja...
Miksi pieniä aina väheksytään, höh, mulla ainakin isommat tekeleet tuppaa mennä pieleen, niin paremp pysyä vaan pienemmissä:)
Lähetä kommentti