On kyllä ollu semmonen viikonloppu, että huhhuh. Teimme tarjouksen kämpästä, se hyväksyttiin. Muutamme naapurikortteliin helmikuun puolivälissä. Aivan huippua! \o/ Kilisteltiin Miähen kotiviinillä sen kunniaks, mikä varmaan vaikutti siihen (vaikka join alle desin), että loppuillasta meillä oli ilonamme vähän erilainen paketti.
Tarvikkeet: yksi 3 mm KnitPicks-sukkapuikko, häivähdys huimaustautia jäljellä, pikkusen kotiviiniä, matto, villasukka. Fiilis: oksettava, pyörryttävä, shokissa.
Yhtäkkiä en tykkääkään mun KnitPickseistä enää niin paljon :p. Tuo valkonen on mun nahkaa. Siihen asti se uppos, nelisen senttiä. Ikinä en oo nähny mitään niin oksettavaa, hyihyihyihyi yökyökyökyök. Oikee real-life paistomittari. Ja yököttävä perverssi minussa haluis melkeen kehystää ton - ehkä tää blogimainostus kuitenki riittää. Vauriot ei ihme kyllä oo kovin suuret, vähän se tais nirhasta vasemman isovarpaan jännettä, mutta ei osunu hermoihin eikä suoniin.
NONIIN, kauniimpaa katteltavaa:
Lankaidea on mun tuhoni, mä en koskaan sais mennä sinne - ja kuitenki Sammalta meni noin puoli minuuttia houkutella mut sinne :). Enkä ilmeisesti kyllä sais käydä Sinooperissakaan...
Puikkoja ei sen sijaan tarvi näemmä ite ostaa, kun niiden tuloa ei voi estää ;). Miähen mummu ei enää hetkeen oo voinu kutoa ja se lahjotti mulle sen puikkoloiset puikkopussissa. En oikeen tienny miten päin edes olla, ihana ajatus! Ja sieltä tuli monet sellaset puikot, joita mulla ei vielä ollu. Aattelin kiitokseks neuloa mummulle hartiahuivin, kun on kovin palelevaista sorttia hän. Retliini (??) on anopin mukaan mummun lempiväri, oon tulkinnu sen violetiks ja lanka-aikomus on sen mukasesti Nalle Colori lilakirjavana. Mallista ei vielä oo tarkkaa haisua, kattellaan...
Ja viimenen vähän erilaisten lahjojen sarjassa oli Miähen synttärilahja. Huimaus esti tällä viikolla monenmoiset askareet, joten ehdin lopulta ainoastaan hankkia tarvikkeet lahjaan. Aattelin sitten, että no tehdään yhdessä se lahja, mutta Miäs innostu hirveesti ja teki 95% kaikesta ite. Ainoo mikä jäi mulle oli pitää välillä kontaktimuovia paikallaan ku hän piirsi ja irrottaa kontaktimuovi taustapaperistaan ku Miähellä ei oo ollu kynsiä varmaan 20 vuoteen. Ja mikäs siinä, tuli tosi hienot (piti siis heti painaa kaks erilaista) ja saatiin yhteinen harrastus.
Silmukkamerkit sille, joka arvaa ekana, kenen sedän kuva tuli ekaan paitaan (kuva näkyy pöydällä) ;). Tää menee kattomaan Tohtori Zivagoa, mussuttamaan suklaata ja kutomaan kiivaasti viimesiä lahjoja.
16 kommenttia:
Retliini eli retuliini eli kretuliini jne., vanhan kansan sanoja. :o) Kretuliinilla löytyy tämmöinen:
http://www.coloria.net/varit/violetti.htm
Coloriassa on muutenkin kaikkea mielenkiintoista väriasiaa.
Minen kyllä millään keksi, kuka tuo on. Tunnen itseni tyhmäksi.
Siis ei oo totta, sulle kävi sama kun mulle ton puikon kanssa. Noi Knit Picksit on kyl ihan tappovälineitä. Ja sit niitä ei vaan sais pitää lattialla... mä taisin nyt oppia ainakin vähäksi aikaa, että ne laitetaan pöydälle silloin kun ne ei oo käytössä. Kaikki pitää aina oppia kantapään kautta...kirjaimellisesti.
Toipumisia!
Kääks. Mulle upposi viime viikolla 3,25 millinen pakaraan, ei tosin läheskään noin syvälle. Mutta tosiaan puikkojen paikka ei ihan jossain muualla kuin sohvalla tai lattialla!
Auts!! Tuohan on menny tosi syvälle!
Ai,jai,jai...
Tuntuu tosi kimakasti sanoo nimimerkki "kokemusta puikon menosta pohkeeseen".
Seppo Hovi!
Auts! Pitääkin olla tarkkana noiden KnitPicksien kanssa ;)
Onnittelut uudesta asunnosta!
Auauau! Toivottavasti jalka toipuu pian.
Mä luulin ensin, että pakettikuva oli vain sellainen nousuhumalainen hihityskepponen. huh!
Hanski?
Seppo Hoviko se siinä?? Ja toipumisia + jouluja!
Teija
Auts!
Toipumisia!
No Anonyymihän sen arvas, Seppohan se siinä, mutta mihis mä lähetän merkit? Teija voit kans lähettää osottees lottamattila at gmail piste com, ja samalla voit esittää toivomuksia väreistä ja koosta. On höveli jouluolo :).
Kiitos sympatiasta kaikille, ehkä mä tästäki selviän hengissä ;)
Moikka! Mahtava seppo. Olen ihan seppo fani. Ei teillä sattumalta ole tuota sabluunaa enää jäljellä...saisko tilata yhden paidan mulle? Kysyy hän vienosti...
Vastailenpa tänne, niin tulee viesti varmasti perille... Todella kiva kuulla, että on ainakin yksi lukija, joka jaksaa vielä kommenttiakin jättää.
Juuri eilen yön myöhäisinä tunteina tuijottelin tuota kovin vaihtoehdoista "joulupakettia" varpaita kärvistellen, mutta väsyneenä en jaksanut kirjoittaa mitään. Toivottavasti ei jää pysyviä jälkiä ja joulunaika on kivuton :)
Ai niin, tuosta ukkelin naamasta ei tullut eilen yhtään mitään mieleen, mutta nyt kun tietää vastauksen, ei voisi selvempi olla.
Auts. Kauhia juttu. Toipumisia ja hyvää joulua!
Hyvää joulua!
Lähetä kommentti