maanantai 24. maaliskuuta 2008

Maailman ja ihmisen väliin tarvitaan jotakin pehmeää

Asiahan on niin, että mä en vielä pari vuotta sitte voinu sietää itelläni vaaleenpunasia vaatteita. Tuli jotenki niin täydellisen idioottimainen olo, sellanen että yrittäisin esittää jotakin söpöä ja übernaisellista. Tai ainaki söpömpää ja übernaisellisempaa ku mitä olin, ja sitähän en ollu lähes ollenkaan :). Vähitellen kuitenki oon siitäki inhostani päässy irti - loppujen lopuks sehän on vaan yks väri muiden joukossa.


Sen sijaan en ihan oo vielä onnistunu selittämään itelleni, minkä takia mulle tuli viime viikolla suorastaan pakkomielle tehä itelleni jotain vaaleanpunasta ja pehmeetä. Freud varmaan sanois, että haluan takas kohtuun tjsp, kaikkiin sen teorioihin tuntuu liittyvän hyvin läheisesti joko a) seksi, b) peniskateus tai c) äiti. Näin mistään mitään oikeesti tietämättä :). Mutta liikoja pohtimatta vaaleanpunasta ja pehmeetä siis myös tein. Ja tuli kiva. 95g Rondon muinaista Divaa, enimmäkseen muovia, koukkuna 4,5mm. Ja ohjehan on Stitch 'n Bitch Koukussa -kirjasta se semmonen Simpukkashaali, jota tekstissä myös Silkkikukkashaaliksi kutsutaan.


Jaaa sitten mulla kai vaan jotenkin naksahti, koska oon samantien pykänny myös vaaleanpunasen pipon ja lapaset ja toisten lapasten alun, koska edelliset oli vääränsävyiset vaaleanpunaset. Go figure.

Otan kuitenki rauhallisesti ja jätän kuvaamatta näitä tekeleitä enempää, koska... no oikeesti en vaan nyt jaksa lavastaa :). Ja on kuitenki kohtalainen todennäkösyys sille, että parin viikon päästä tää pinkeys öklöttää ja lähetän kaikki SPR:lle tms. Paitsi tota huivia, se on ihana ja hattarainen.

9 kommenttia:

Tellu-Tellervo kirjoitti...

Tosi kivannäköinen huivimalli, en ole aikaisemmin missään nähnytkään.
Mulla se vaaleanpunainen-pinkki vaihe iski joskus pari vuotta sitten. Suurin innostus on jo ohi, mutta puutarhassa ko. värit ovat edelleen suosikkejani.

milliini kirjoitti...

Mullekin tuli pinkki-vaaleanpunainen -vaihe joskus viime syksynä. Mut sisustuksessa... Ja Mies se vasta tykkäsikin!

No, kissat ei oo vastustelleet.

Kiva huivimalli!

Pikku pikku kirjoitti...

Huivi on herttainen! Oon tehny samalla mallilla itekki yhen, mut se oli aikaa ennen omaa neuleblogia.

Mulla oli joskus nuorena vaalenpunanen kausi vaatetuksessa ja lopulta tuli mitta täyteen, värjäsin kaikki ruskeaksi ja vihreäksi, ja sen jälkeen en oo vaalenpunaisuuksia itselleni ostanut.

Nyt kuitenkin (on vissiin liikkeellä tätä himoa) alko haluttaan tehä jotain vaaleanpunaista, onneksi työkaverin synttärit sattu siihen sopivasti (hän on ihana blondi ja pitää vaaleanpunaisesta) niin tein lahjaksi vaaleenpunavalkoset pirate mittensit! Pahin tuska helpotti.

Anonyymi kirjoitti...

Tällä mammalla vaaleanpunainen kausi tulee aina vain uudestaan. Onneksi on lapsenlapsi, jolle voi hankkia tai tehdä vaaleanpunaista. Oma tytär sai kai aikoinaan tarpeekseen vaaleanpunaisesta, kun se oli monta vuotta epätoivottu väri ;)

Huivi miellyttää tällaisen vaalenapuna-fanin silmää ja sopii varmaan tekijälleen.

Mamma M

Anonyymi kirjoitti...

Jaahas, täytyykin pitää silmät auki SPR:n kirpparilla, jos vaikka sattuisi löytöjä kohdalle :) Nimim. vaaleanpunaiseen ja pinkkiin jumittunut...

Taija kirjoitti...

Kaunis huivi ja just sopivan naisellinen väri ;)

Lotta kirjoitti...

Et taida perhosefekti nyt kuitenkaan saada niitä, tuntuvat varsin mukavilta vieläki :). Haaveilen täällä jopa vaaleanpunasesta villapaidasta, jos nimittäin Novitan Isoveljestä tekis jonku Twinkle's Big City Knitsin paidoista... Se on vaan niin hämmentävää ku joskus mieli muuttuu näin täysin jostain asiasta :D.

Lotta kirjoitti...

Niin ja kiitos myös kaikille kehuista :).

Anonyymi kirjoitti...

Heei onpa hieno! Itsellä samalla ohjeella tehty http://mannika.vuodatus.net/blog/660517
mutta kun sen tein tommosesta sekametelisoppalangasta ni on hiukan rauhaton :)
mutta oon kantanu sitä rakkaudella <3