keskiviikko 2. tammikuuta 2008

truly gifted

Ai ai, suklaa turruttaa aivot, ei enää keksi otsikoita suomeks. Petraan. Ehkä :).

Nyt siis niitä luvattuja kuvia ihanista käsityölahjoista, joita sain. Flickr imee tavallaan mun kuvat, mutta tavallaan ei... tuli vastaan se kahdensadan kuvan raja, jonka jälkeen vanhimpia kuvia ei enää näytetä. Mikä on minusta aika ahterista, en ollu huomannu sellasta rajotusta ollenkaan. Tein nyt tilin Picasaa varten, mutta onhan seki vaan väliaikasta, koska rajallinen määrä sinneki vaan mahtuu. Flickerin pro-accountia en halua lähtee ostamaan, koskapa mulla ei oo luottokorttia (Luoja mut siltä varjelkoon :) ) eikä niin rahaakaan. Miten te muut hoidatte kuvien lataamisen? Onko mitään kullanarvosta vinkkiä?

No mutta nyt niitä kuvia :). Kävin ite lahjomassa itteäni kirpputorilla ennen joulua ja kävi ihan mieletön munkki. Takillisen verran ihanaa pehmeetä kauniin väristä vuosikertavillaa, merkki Savonia, valmistaja Valvilla/Rondo, 150m 50g:n kerässä. Rrrakastan! Ja kaupan päälle vielä mooonta metriä pitsiä ja polvekenauhaa kiltiltä kirpputorin tädiltä.


Yhteensä 12 euroa.

Toiselta kirpparilta olin löytäny nappeja:


Yhteensä 12 kpl ja 1,5 euroa. Oli mukavan suklaisen värisiä, ois vaan saanu olla enemmän varsinki noita vaaleanruskeita. Vaan eiköhän noilleki käyttöä löydy :).

Ja vielä toiselta kirpparilta olin hamstrannu kaks lankapussia, yhteensä 2,5 euroa. Lapasia aattelin noista, ei joutuis pitämään käsiä takin taskuissa sitte ku tulee se talvi jossain vaiheessa.


Siinä siis koko se vuori, jolla itteäni lahjoin. Noiden villatakkilankojen kohdalla harkittin kerranki pitkään ja hartaasti, mutta päädyin siihen, että kyllä nyt on pakko ostaa kun löytää kirpparilta, kohtuullisen edullisesti niin ehanata lankaa. Olin jo ihan vallan happy happy happy, mutta jouluaattona sitte sain vielä lupaavan muhkuraisen paketin, josta paljastu tämä:


Ja joulupäivänä, kun ajettiin mun vanhempien luo, sain tämän:


ja tämän:


ja sellasen kaavanjäljennyskiekon ja jäljennyspaperia ja viidentoista euron lahjakortin vapaavalintaiseen helsinkiläiseen lankakauppaan. Minoon ihan pökerryksissä. Ja ei varmaan tarvi sanoa, että juuri näiden ansiosta jaksan varmaan sitä lankalakkoani ainaki kesäkuuhun. Sukkalankaa olin toivonu, mutta aattelin että yksiin sukkiin - tuli neljiin. Uskomatonta. Ja kaavanpiirtovälineet on niin iso helpotus, Miäs aina nauraa ku kiroilen ku turkkilainen ku piirrän kaavoja. Pieni lankakauppa taas oli just sopivaa lomalukemista - ainoo mitä jäin miettimään oli, että siitä materiaalista ois kyllä saanu noin neljä kirjaa. Mutta tykkäsin silti. Novitalaiset taas on sellasia, mitä oon silitelly, mutten itte raaskinu ostaa, ja Helsingin shoppailureissua ootan jo nyt. Kiitos vielä, äiti ainaki lukee tätä :).

Toinen asia, jonka halusin näyttää, oli kaks mun mummin aikanaan tekemää liinaa. Olin vaan niin puulla päähän lyöty siitä, kuinka hiton taitava mummi on ollu. Siinä on tavotetta kerrakseen, jos joskus meinaan tolle tasolle päästä - vaikka ehkä jos mäki kuuskymmentä vuotta harrastan, niin alan osata :).


Minen vaan tajuu. Mulla alkaa aina varsipistot harottaa ja häivepistot ei koskaan oo noin sileitä ja kiiltäviä.


Mummin ite kutoma kaitaliina, tuntuu ihanan karkeelta käteen. Tästä puuttuu vielä päärmeet päistä, aattelin kääntää ne ite. Jotenki tykkään hirveesti siitä ajatuksesta, että tekisin samaa käsityötä, mitä mummi.

Vielä jäi uuteen/vanhaan (joululomalla veljeltä+vaimolta käytettynä ostettuun) kameraan kuvat äidille viime keväänä tehdystä kassista, mutta olkoon nyt siellä kunnes saan sen latausasian hoidettua kuntoon. Samperi soikoon sitä Flickriä, tai pikemminki minua itteeni kun en tajunnu että siinä on sellanen raja... onneks asioilla on sentään tapana järjestyä.

1 kommentti:

Nasti kirjoitti...

Oletpahan tehnyt hyviä löytöjä kirpparilta! Ja mummisi liinat on ihanat. Kyllä ne mummot vain osaa!